Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Lennä lennä leppäkerttu

Koska tarinat meren toiselta puolen alkoivat tulla jo omistakin korvistani ulos, ajattelin tehdä hieman arkipäiväisempää päivitystä tähän väliin. Heinäkuu on pitänyt minut kiireisenä, sillä uudet (ja uudet vanhat) työhommat, uusi kämppä, marjojen poimiminen, ystävät sekä lämpimistä illoista nauttiminen ulkosalla ovat täyttäneet päivät siihen malliin, että ihan jo kauhistuttaa miten aika vain hurahtaa ohi! 


Nyt olemme jo kuukauden verran asuneet uudessa kodissamme, joka kieltämättä näyttää siltä kuin juuri olisimme purkaneet tavarat laatikoista ulos. Juuri kun saa kolmevuotiaan tavarat ojennukseen toisessa päässä asuntoa, on toisessa päässä sirkus jo meneillään! Eipä siinä sitten enää kauheasti ehdi tauluja seinille mallailla... mutta eipä sen niin väliä, voi kun kaikki maailman huolet olisivatkin yhtä yksinkertaisia! Sitäpaitsi ehtiihän sitä sitten sateisina syysiltoinakin kotia laittamaan. 


Vaikka maailman asiat tosiaan huolestuttavatkin ja omat laskujen maksut stressaavat, on meillä onneksi asiat tällä hetkellä niin hyvin, että pystymme nauttimaan täysin näistä lämpimistä päivistä meren rannalla ihan tässä lähikulmilla. Ei sitä muuta tarvitse! Matkustaminen ja uuden näkeminen on ihanaa, mutta nyt on ihan oikeasti mukava olla vain paikoillaankin. 



Kuten monet teistä varmaan jo huomasivatkin, uskaltauduin vihdoin myös tulemaan ulos valokuvauskaapistani, tarjoten kuvauspalvelujani niin henkilökuvaukseen kuin luontokuvaukseen ja melkein kaikkeen muuhunkin! Henkilökuvaus on hieman pelottanut minua, sillä se on aivan eri asia kuin puskissa kyyristely kameran kanssa, mutta nyt kun olen ottanut itseäni niskasta kiinni, olen löytänyt siihenkin aivan uudenlaista innostusta. Oliverin kanssa on onneksi "helppo" harjoitella! Siinä saa nimittäin olla aika kekseliäs että saa tuollaisen vipeltäjän hymyilemään kameran suuntaan. 

Toivon että tämä kuvausjuttu ihan oikeasti ottaisi edes vähän siipiä alleen, sillä yrittäjyys ja kuvaaminen tuntuvat niin ihanalta työmuodolta, että aamulla on kiva nousta ylös hommiin, jopa maanantaina! Pelkällä valokuvauksella en kuitenkaan tällä kokemuksellani kuvittele itseäni elättäväni, vaan sisustusjutut, huonekaluduunit ja muut maaliläiskäisiä työhousuja vaativat remonttireiskahommat pysyvät edelleen kuvioissa mukana... Ainakin nyt vielä toistaiseksi yritän viedä tätä hommaani eteenpäin täyspäiväisenä yrittäjänä, mutta helppoahan tämä ei tietenkään ole, eli nähtäväksi jää pitääkö sitä vielä palata työntekijäksi tavanomaisilla työajoilla. Sillä aikaa, käykää kurkkimassa valokuvasivullani ja tykkäilemässä Facebook-sivusta




Kamera kädessä sitä tulee keskityttyä vielä tavanomaista enemmän leppäkerttuinvaasioon ja muihin pieniin luonnon ihmeisiin, jotka tekevät päivästä niin helposti paremman. Maailman murheet ja muut epäkohdat on hyvä heittää välillä taka-alalle ja keskittyä juuri siihen täydelliseen hetkeen, kun höyhen lentelee ohitse kesätuulessa tai leppäkerttu laskeutuu pienelle käsivarrelle. 




Los mejores tiempos bajo el sol nórdico. Julio y sus tardes cálidas. 

Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

6 kommenttia

  1. Ihanat kuvat :) Onnea kuvaushommiin ,ja uuteen kotiin.

    VastaaPoista
  2. Yhdyn Jaelin onnitteluihin! Kävin tykkäämässä jo FB-sivustakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Menninkäinen ja kivaa kun oot tykkäillyt!! :)

      Poista
  3. Wau Eveliina! Todellakin onnea kuvaushommiin. Hyvä siitä varmasti tulee. Sun kuvat on upeita! :)

    VastaaPoista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig