Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Elämän katkeransuloisuutta

Vaikka tänne tulomme tässä epämääräisessä elämänvaiheessamme on välillä tuntunut hieman hullulta, on myös hetkiä jolloin on todettava, että ehkä tämä kuitenkin oli tarkoitus. Siltä on tuntunut varsinkin eilisen jälkeen, kun Carloksen isoäiti nukkui pois. Surun keskellä on ollut onni että koko perhe on saanut olla yhdessä. 



Oli onni, että Carlos ehti vielä näkemään isoäitinsä ja tämä lapsenlapsensa lisäksi perheen nuorimman jäsenen, Oliverin. Tuo heikko kädenpuristus ja hymyä kuvastava ilme kasvoilla Oliveria tervehtiessä ovat nyt piirtyneet tärkeäksi muistoksi mieleeni. Vaikkei Oliver vielä mitään hänen poismenostaan ymmärräkään eikä näitä hetkiä myöhemmin muistaisikaan, olen onnellinen että olemme nyt täällä. Siitäkin huolimatta, että kaikki tuleva on vailla suunnitelmaa. 



Viime viikko rantatalolla oli myös paljon kaivattu loma kaukana todellisuudesta. Tuo hieman ristiriitaiseltakin tuntuva ympäristö rauhallisine katuineen, huviloineen ja rantaklubeineen eivät varsinaisesti kuulu meidän dominikaaniseen todellisuuteen, mutta erityisesti rauhaa ja luonnon läheisyyttä kaipaavana en voi muuta kuin olla kiitollinen myös tästä mahdollisuudesta nauttia elämästä. 





Sadekuurot ja hyttyset sekä Sata salamaa tekivät myös viime viikosta aikamoista tanssia sateen keskellä. 




¨
En el medio de la tristeza por la partida de la querida abuela de Carlos, me siento agradecida por poder estar aquí en este mismo momento y feliz por haber llegado a tiempo para tener un último (y por parte de Oliver el primer) encuentro con ella. La vida es un constante baile en la lluvia. Tantos momentos felices, tristes y agridulces, todos combinados en un mismo instante. 

Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

2 kommenttia

  1. Ihanaa, että ehditte tavata isoäidin vielä kerran. On ollut ihan mahtavaa seurata teidän reissua ja oloa siellä snapchatissa. Tulee niin sellanen fiilis, että lattarimammat ja kodit on samanlaisia ollaan sitten Argentiinassa tai Dommarissa :D Ja katunäkymä taas on ihan kuin Guatemalassa! Parasta on kuitenkin Oliverin hengailu serkkujen kanssa, varmasti ihan mahtava hetki teille kaikille ja koko perheelle olla siellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo - niitä yhtäläisyyksiä kyllä löytyy ;) Oliver on kyllä tykännyt todella paljon olla serkkujensa kanssa, joka on kyllä ihan mahtavaa!! Kiva että oot tykännyt seurata snäppejä! <3 ja kivaa kun oot myös itse intoutunut snäppäilemään! Ihanaa seurata myös Suomen kevään edistymistä ja muuta ;)!

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig