Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Ruokaremontin alkuvaiheet: kompastuksia, vieroitusoireita, oivalluksia ja onnistumisia

(Alku-valmennus blogiyhteistyönä)
Vuoden ensimmäisenä päivänä kerroin tavoitteinani tälle vuodelle olevan positiivinen asenne ja hyvinvointi. Nyt on ensimmäinen kuukausi takana, joten ajattelin tähän väliin kertoa missä mennään. Ihan rehellisesti. 

Nämä vuoden ensimmäiset neljä viikkoa ovat olleet täynnä monia haasteita. On ollut silti hyvä huomata, että aika hyvin olen oppinut pitämään erillään ne asiat jotka eivät ole omassa hallinnassani. Olen muistanut iloita niistä asioista jotka oikeasti merkitsevät ja stressannut vähemmän niistä asioista, joille en tällä hetkellä voi mitään tehdä. 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö ollenkaan stressaisi. Itsestäni riippumattomat päätökset ja työtehtävien muutokset ovat tehneet arkipäivistäni osittain todella vaikeasti nieltäviä. Haluaisin niin kovasti tehdä ja nähdä asioita jotka minua oikeasti kiinnostavat, mutta samalla on iso kasa asioita, joiden täytyy pysyä hallinnassani, enkä siksi voi tuosta noin vaan lähteä toteuttamaan itseäni. 

Ainoa keino saavuttaa tavoitteita on kuitenkin tehdä asioille jotain, eikä vain jäädä haaveilemaan. Samalla on osattava olla realistinen, eikä pistää elämää sekaisin vailla kunnon suunnitelmaa. Niinpä olen yrittänyt niellä kiukkuni, mutta samalla nielaisulla olen rikkonut lupauksiani enemmän kuin olisin toivonut. Positiivisuus on välillä unohtunut ja olen purkanut turhautumistani.. noh, esimerkiksi ruokaan. 


Yksi parhaista jutuista tammikuussa: lumilautailu! 

Alku-valmennus 

Aloitin tuona vuoden ensimmäisenä päivänä Kukka Laakson ja Sami Sundvikin Alku-nettivalmennuksen. Valmennus on tarkoitettu painonhallintaan, mutta myös muutenkin terveellisemmän ja puhtaamman ruokavalion saavuttamiseen. Oma muutokseni syömisien suhteen on ollut hieman skaalattu versio, sillä tavoitteeni ei ole ollut painonpudotus. Grammojen ja kalorimäärien seuraaminen ei ole minulle oleellista. Tämä uusi alku on ollut minulle todella kivikkoinen tie. Olen kompastunut polullani niin monta kertaa, etten olisi edes uskonut. Toki olen myös onnistunut ja löytänyt kaipaamiani muutoksia arkeeni ja siksi haluan myös jatkaa samalla tiellä. 

Gluteeniton, sokeriton, maidoton 

Tutustuttuani viime kesänä crossfittaamisen, tutustuin samalla myös paleoruokavalioon. Koin, että ruokavalioni kaipaisi paljon parannuksia jos haluaisin oikeasti voida paremmin ja päästä tavoitteeseeni, eli saada hieman lihasmassaa ja päästä eroon raskauden jättämästä pömppömahastani, mutta ennen kaikkea olla energinen ja terve. Pelkkä protskujauheiden litkiminen treenaamisen ohella ei riittäisi. Mietin gluteenitonta, sokeritonta sekä maidotonta ruokavaliota, mutta totesin itselleni että ei tule onnistumaan. Enkä edes yrittänyt. 

Yritin kiinnittää enemmän huomiota syömisiini, mutta periaatteessa sitähän minä olen tehnyt jo vuositolkulla. Jo ennen raskautta, mutta etenkin raskaus- ja imetysaikana. Viime syksynä kuitenkin ajatus erityisesti sokerittomuudesta pyöri mielessäni hyvin usein. Yritin saada Carlosta mukaan "ruokahullutuksiini", hyvin huonolla menestyksellä. Pulla uppoaa tuohon mieheen todella helposti. 

Vertaistuki 

Koska kotoa saamani tuki ruokavaliomuutokseen oli hyvin alhainen ja houkutus pullaruokaan hyvin korkea, en onnistunut saamaan mitään aikaiseksi ennen kuin löysin itselleni vertaistukea. Bloggarina saamani tarjous päästä veloituksetta mukaan Alku-valmennukseen oli juuri sitä mitä kaipasin. Se tuli eteeni juuri täydellisellä hetkellä, sillä yksin en olisi onnistunut siinäkään mitä olen tähän asti saavuttanut. Facebookin fiidiin pamahtavat muiden alkulaisten ruoka-aiheiset kysymykset, reseptit ja muut vinkit toimivat tukena ja motivaattorina varsinaisten ohjeiden ohella. 


Vaikka tarkoitus on syödä ihan normaalia ruokaa, mahdollisimman luomuna, on vitamiinien ja omega3-purkin lisäksi aika monta muutakin pussia ja purnukkaa löytäneet tiensä kaappeihini! (Foodinin ja Puhdas+:n tuotteet saatuja)

Kompastuskivet 

Kaikesta huolimatta olen kompuroinut syömisieni kanssa oikein urakalla. Koska tavoitteeni ei tosiaan ole pudottaa painoa, en ole myöskään ottanut asiaa niin tosissani kuin olisi ehkä ollut tarpeellista. Olisin halunnut jo tässä vaiheessa kertoa, miltä tuntuu kun on ollut syömättä etenkin näitä kolmea edellämanitsemaani asiaa: valkoinen sokeri, maitotuotteet sekä gluteeni. Voin kyllä nyt jo sanoa, että vatsani on voinut paljon paremmin silloin kun olen oikeasti noudattanut alku-ruokavaliota, mutta tosiasiassa olen vähän väliä lipsunut tavoitteestani. 

Kuvittelin, että suurimmaksi ongelmakseni muodostuisivat maitotuotteet, sillä tähän asti olen ollut (laktoosittomien) maitotuotteiden suurkuluttaja. Esimerkiksi jugurttia kului ennen suuret määrät, mutta enpä minä ole sitä pahemmin edes kaivannut. Aikoinaan olin suuri karkkihirmu, mutta nykyään kaikki liian makea on tuntunut pikemminkin epämiellyttävältä. Siitä huolimatta, sokerista on tullut suurin kompastuskiveni. 

Sokeri, kuinka siitä pääsee eroon? 

Nyt vasta olen tajunnut miten addiktoitunut olen sokeriin ollut! Kun yhtäkkiä ei syökään sokeria enää ollenkaan ja päällä on vielä hienoinen v*tutus työasioiden suhteen, saattaa löytää itsensä kesken työpäivän ostamasta puoli kiloa irtokarkkeja... Sokerista eroaminen käy vain vieroitusoireiden sietämisen kautta. Valkoista sokeria löytyy lähestulkoon joka paikasta, joten paras keino on syödä muutenkin puhtaita raaka-aineita prosessoidun ruoan sijaan ja herkutella esimerkiksi marjoilla. 

Hiilarit 

Toinen havaitsemani asia on ollut hiilihydraattien kaipuu. Huomasin yhtäkkiä olevani aivan sekopää syömisieni suhteen. Päättelin tämän johtuvan siitä, että yhtäkkiä olinkin syönyt paljon vähemmän hiilihydraatteja kuin ennen ja minulla oli aivan järjetön tarve syödä vatsaani täyteen. Koko ajan. Minulle saattoi tulla kello yksitoista illalla aivan järjetön tarve vetää leipää, joten näin tein. Hitot mistään dieeteistä. Tämäkin tosin meni ohi noin viikossa, kun ateriat alkoivat olemaan paremmin tasapainoitettuja ja hiilareitakin tuli syötyä järkevämmin.

Alku-ruokaan eivät gluteenittomuuden ohella kuulu mitkään viljatuotteet, mutta tässä asiassa minä olen vähän höllännyt. Kaurapuuro on yksi harvoista asioista jota taaperomme mielellään syö, joten kaurapuuro it is. Tästä en toistaiseksi luovu. Sen sijaan olen huomannut, että leivän syömisen jälkeen vatsassa ei ole yhtään niin mukava ja kevyt olo kuin ilman. Luulen, että vatsani on ennen ollut jatkuvassa pöhötyksessä, enkä sen vuoksi ollut edes tajunnut, että oloni voisi olla paljon parempi, vaikken varsinaisesti mistään kivuista tai kovasta turvotuksesta olekaan kärsinyt. 

Alku-valmennukseen kuuluu toki muitakin asioita, mutta tässä taisivat olla ne, jotka ovat eniten minua haastaneet. Ruokavaliomuutokseni on vielä aikalailla kesken, sillä kuten jo viime vuoden puolella totesin, mikään yhtäkkinen muutos tällaisten asioiden suhteen ei sovi minulle, vaan paras tapa on edetä vähitellen oikeaan suuntaan. 

Googletin vihannekset 

Yksi parhaita asioita tässä on ollut se, että olen ihan oikeasti alkanut panostaa enemmän kauppareissuihin sekä ruoanlaittoon. Ennen minua ei olisi vähempää voinut kiinnostaa viettää arki-iltojani ruoanlaittopuuhissa, mutta nyt olen joka ikinen päivä laittanut ruokaa sekä käyttänyt paljon enemmän vihanneksia aterioillani. Täytyykin muuten nolona tunnustaa, että heti ensimmäisenä jouduin kirjoittamaan selaimeen sanan "vihannes", jotta osaisin kehittää itselleni monipuolisemman kauppalistan. Miten sitä niin helposti kerääkin ostoskärryyn vain niitä samoja juttuja joka kerralla, vaikka hevi-osastolta löytyisikin vaikka mitä eri väristä syötävää? 


In the making nykypäivän pikaruoka: supersmoothie. Aina silloin kun ei jaksa miettiä mitä söisi. 

Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia näistä ruoka-asioista. Onko sinusta "kaikkea kohtuudella" paras vaihtoehto, vai onko joitain asioita, kuten valkoista sokeria, parempi vältellä kokonaan?


¨
Es difícil cambiar la dieta. Más difícil de lo que me había imaginado. Ya tengo un mes intentando no comer azúcar blanco, glúten ni lácteos pero aún no lo he logrado. Comoquiera quiero seguir con el intento, pués ya voy en buen camino. Luego les contaré más sobre la experiencia. Hasta ahora por lo menos he podido notar la diferencia en mi estómago y lo mejor de todo: he aprendido a cocinar con más ánimo diariamente, usando vegetales que ni sabía cómo se llamaban!
SHARE:

9 kommenttia

  1. Hahaa, tää sun kirjoitus tuli aika sopivaan saumaan sillä mun on tarkoitus kokeilla pienoista sokeri-detoxia tässä helmikuun aikana. Se määrä mitä syön sokeria on ihan mieletön ja varsinkin kun töissä on tarjolla koko ajan ties mitä pullaa sun muuta...joten ajattelin haastaa itseni ja yrittää olla syömättä mitään herkkuja tämän helmikuun ajan. Saa nähdä mitä siitä tulee. Me ei nykyään syödä ihan hirveästi enää mitään ns. "valkoisia hiilareita" vaan useimmiten illalliset koostuu vihannespohjaisista ruuista ja jostain proteiinilähteestä. Joten koen että se osa on jo kunnossa, mutta toi sokerin kulutus pitäisi todella saada kuriin (ja kyllä tarkoituksena olisi ihan pudottaa painoa). Saas nähdä mitä tästäkin tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, no sattuipas! Tsemppiä sokerittomuuteen - saattaa olla hyvin haasteellista, mutta eiköhän yrityskin ole aina positiivista vaikka välillä lipsuisikin.. tosin enhän minä tiedä vaikka sulla oliskin paljon parempi itsehillintä kuin mulla :D. Mulle toimii ehkä yhtenä parhaimpana motivaattorina se, että höpisen asiasta julkisesti.. nyt töissäkään en enää voi välttää kysymyksiä kuten: "no, mitä tuli viikonloppuna syötyä, repsahtelitko?" :D

      Poista
    2. Haha, joo toi että höpisee julkisesti asiasta on kyllä hyvä juttu, mulla ei nimittäin ole mitään itsekuria...Joten luotto siihen että pystyisin olemaan kuukauden syömättä herkkuja on aika pieni :D

      Poista
    3. Hauska sattuma tosiaan, että bongasin sun kirjoituksen tänään ja Lauran suunnitelmat iltapäivällä ig:stä. Mä olen jo jonkin aikaa miettinyt esim. sokeri-detoxia, mutta vielä toistaiseksi en ole päässyt niin pitkälle, että alkaisiin selvittämään asiaa lisää. Näin ajatuksen tasolla se tuntuu kauhean monimutkaiselta ja työläältä. Jostain syystä olen ihan yllättänyt itseni siinä miten vähän tammikuussa on tullut herkuteltua (en ole tehnyt tätä tietoisesti, vaan suklaat ja karkkipussi on vahingossa säilyneet keittiön kaapissa avaamattomina). Mä olen yleensä tuon "kaikkea kohtuudella" -kaavan mukaan elävä, mutta lähinnä painon puhdottamisen takia tuo sokerin vähentäminen on käynyt mielessä. Tällä hetkellä olen erityisen ylpeä siitä kuinka vähän olen käynyt ulkona syömässä - sekä lounaalla, että illallisilla - ja miten hyvin ollaan aloitettu tää vuosi kokkailun suhteen :)

      Tsemppiä sun proggikseen!

      Ymmärsinkö rivien välistä oikein, että olet muuttanut fyysistä työpaikkaa, eikä lounastreffit ole enää mahdollisia?

      Poista
    4. Mä luulen että monimutkaisuuden sijaan se on enemmänkin haastavaa, koska sokeria on niin monessa tuotteessa että helposti jää miettimään että "mitä mä nyt sitten oikeen syön?" Sitten kun asiaan kuitenkin jaksaa vähän aikaa panostaa niin yhtäkkiä huomaakin miten paljon on kaikkia muita vaihtoehtoja :).
      Wau, karkkipussi ja suklaat kaapissa! Aika hyvä saavutus! Tosin niinpä on itsellänikin joululahjasalmiakit vielä (melkein täytenä) kaapissa :O!

      Fyysinen paikka vaihtuu ens viikon jälkeen - vielä olen täällä (yksin) mutta ensi viikolla pääsen jopa lounastamaan eli laitan yv:tä (haha) tulemaan!

      Poista
    5. Mun täytyy vielä tähän väliin tulla sanomaan että mä ajattelin pitää tän "sokeri-detoxin" aika yksinkertaisella tasolla eli välttää niitä tuotteita jotka on "obviously" sokeria eli kaikki karkit, pullat sun muut (joita meillä on just töissä paljon). Tietty monessa ruoka-aineessa on piilosokeria mutta ihan siihen en oiken jaksa ryhtyä että syynään kaikki kastikkeet sun muut sellaiset läpi :D Itsehillintä on tässäkin jo koetuksella!

      Poista
    6. Hahah no joo, en mäkään kyllä jaksaisi.. Tai ehkä mä juuri jaksan sen pussin lukea mutta se että välitänkö asiasta on vähän toinen juttu jos kyse on jostain minimäärästä... Toinen asia sitten on jugurtit tms. tuotteen (joita tosin en tän maidoton-linjan mukaan muutenkaan söisi), niissä se sokerimäärä onkin jo niin iso että ne ois ehkä hyvä unohtaa...

      Poista
  2. Mä olen toisaalta mallia "kaikkea kohtuudella", toisaalta joudun sekoilevan vatsani takia katsomaan jonkin verran, mitä syön. Esim. maitotuotteet on jääneet laktoosi-intoleranssin takia minimiin (täällä Englannissa on huonosti saatavilla laktoosittomia), ja nyt ollaan siirrytty aika täysin kasvisruokaan, mutta syyt siihen ovat yhteiskunnallisia eivätkä niinkään yksilön terveyteen, saati sitten painonhallintaan, liittyviä. Lopullisessa siirtymässä on auttanut paljon se, että aloite tuli lopulta poikaystävältäni ja ollaan yhdessä sitouduttu tavoitteeseen. Me myös molemmat tykätään ruoanlaitosta ja kokeillaan mielellään uusia juttuja. Olen itse tottunut vuosien varrella (tietoisesti opettelematta) syömään itseni vain kylläiseksi, mistä lienee isoin apu painonhallinnassa. En kauheasti stressaile, mutta en toisaalta ihan överinä herkuttelekaan, mikä on jokin täysin ansaitsematon juttu. Mun isäkään ei tykkää makeista herkuista, joten epäilen, että meillä on tässä jotain sisäsyntyisiä taipumuksia. Sinänsä mulle tulee kylmät väreet kaiken maailman paleioista, detoxeista ja muista deus ex machina -ihmeruokavalioista, joille on vähän puolueetonta tieteellistä näyttöä. Luulen, että jokaisen kannattaa itse katsella, mikä sopii, ja olla suhtautumatta näihin asioihin liian dogmaattisesti; muuten menee helposti pakkomielteen puolelle. Olen vahvasti sitä mieltä, että ruoasta saa ja jopa pitää nauttia, eikä itsekieltäymys ole mikään itsetarkoitus. Hauskaahan se on, kun saa syödä ja kokeilla kaikkia ihmeellisiä uusia ruokia. Lisäksi voisin höpötellä pitkät pätkät siitä, kuinka mun mielestä ihmiset etsivät nykyään kuolemattomuutta huippuunsa viritetystä ruokavaliosta ja urheilusta, mutta se jääköön toiseen kertaan ;)

    Itse suosittelisin resursseina esim. tätä kahden fiksun ja lisensoidun ravitsemusterapeutin blogia (https://seerilainenfitnessblogi.wordpress.com) ja Satokausikalenteria.

    VastaaPoista
  3. Satokausikalenteri on kyllä kiva juttu! Mitä ruokavalioihin tulee niin pääasia että syö ravinteikasta ruokaa eikä kiduta itseään millään tapaa, sillä eihän siinä mitään järkeä ole.. Katsotaan mitä mieltä olen näistä muista "ton"-vaihtoehdoista sitten kun tiedän paremmin :).

    VastaaPoista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig