Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Autiolta saarelta julkkisseurassa unelmien kotimaahan, sähkökatkoksien, kaipauksen, lempiruoan ja uusien taitojen siivittämänä

Bongasin joskus taannoin onniAnnin blogista kysymyksiä, joihin päätin vastata. Ihan vain huvikseni. Niin vain vastaukset jäivät kuitenkin keskeneräisinä luonnoksiin, kunnes nyt päätin heittää ne ilmoille näiden kuvien saattelemana, jotka eivät tietenkään liity asiaan yhtään mitenkään... mutta koska ne eivät liity mihinkään muuhunkaan asiaan yhtään mitenkään, löysivät ne nyt sunnuntai-illan kevennysviihteenä tiensä yhteen. 


1. Mitä (jos mitään) kaipaat lapsuudestasi?


Lapsuudessani 80-90-luvulla elämä tuntui paljon kiireettömämmältä. Toki lapselle elämä kuuluisikin tuntua kiireettömältä, vuosiluvusta huolimatta, mutta tarkoitan ehkä enemmänkin sitä, että kaipaan aikaa jolloin ei ollut kännyköitä ja internetiä. Kuulostan varmaan tosi kalkkikselta, ja vaikka tämä olisikin hieman ristiriitaista ollessani itse hyvin aktiivinen netin ja älypuhelimen käyttäjä, monesti kaipaan ihan vain rauhallista elämää ilman jatkuvaa yhteyttä toisaalle ja tavoitettavissa oloa. Kaipaan sitä tunnetta, että elämä on tässä hetkessä, eikä siellä ja täällä ja tuolla, joka paikassa, virtuaalisesti sekä fyysisesti. Luultavasti juuri tästä syystä olen aika tunnettu siitä ettei minua tahdo saada puhelimella koskaan kiinni. Minua ei yhtään haittaa unohtaa puhelinta takin taskuun koko illaksi, tai äänettömälle viikkokausiksi. Soittelen ja viesteilen sitten takaisin kun ehdin. Toisinaan hyvin ärsyttävää, I know...




2. Mitä teet sähkökatkoksen aikana?


Tähän on hieman vaikea vastata, sillä Suomessa asuessani en ole kokenut yhtään niin pitkää sähkökatkosta että sen aikana olisi pitänyt oikein keksiä tekemistä, mutta sen sijaan Dommarissa asuessani sähkökatkokset olivat jokapäiväistä elämää, jonka vuoksi normaali elämä jatkui sähköttömyydestä huolimatta. Kuten olen ennenkin kertonut, esimerkiksi kesällä 2004 meillä oli sähköä noin 2 tuntia päivässä... En siis joudu avuttomaksi ilman sähköjä! Silloin illalla pimeän tultua saattoi tulla tylsää, mutta olipahan hyvä syy istua kavereiden kanssa iltaa öljylampun valossa jutellen. Ottihan se päähän jos leffailta vaikka katkesi kesken, mutta kyllä ne sähköt aina sitten aikanaan palasivat.. jos palasivat. Paskimmat muistot sähkökatkoista liittyy ruokien sulamisien tai vessan vetämättömyyden sijaan erääseen iltaan, kun värittelin jonkun kurssin lopputyön sisustussuunnitelmaa puuväreillä kerrostalomme rappukäytävän heikossa valossa, sillä se oli ainoa paikka johon generaattori tuotti sähkökatkon aikana valoa. Oli kuuma, värit näyttivät ihan vääriltä huonossa valossa, kello oli aika paljon ja asento oli aika huono... Viimeisessä asunnossamme meillä onneksi sitten olikin generaattorin ansiosta valot ja kylmä jääkaappi sähkökatkoista huolimatta. Ei tarvinnut edes lähteä yliopiston kirjastolle enää läppäri kainalossa esitelmiä vääntämään. 


3. Millainen on unelmiesi matkakohde?


Minulla taitaa olla aika monta erilaista matkahaavetta, mutta yleisesti ottaen varmaankin paikka jossa on paljon luontoa, mahtavia maisemia ja raikasta ilmaa sekä vanhoja kaupunkeja joissa on paljon pieniä ja kapeita kivisiä kujia. Sellainen kuulostaa aika täydelliseltä. 


4. Kenen julkisuuden (elävä tai kuollut) henkilön kanssa haluaisit illalliselle? Miksi?


Jos ihan totta puhutaan, niin en oikeastaan kenenkään kanssa. En taida fanittaa ketään, enkä myöskään ihailla erityisen paljon ketään edesmennyttäkään... mutta Enrique Bunbury, Gael García Bernal, Ricardo Arjona, Alexander Skarsgård, Viggo Mortensen - nämä tulivat ekana mieleen artisteista/näyttelijöistä, jotka olisin ainakin joskus takavuosina halunnut nähdä. Tosin Bunburyn ja Arjonan olen kyllä nähnytkin useamman kerran, mutten ihan illallisseurana kuitenkaan. Jos kuolleista voisin herättää jonkun illallisseurakseni, niin valehtelematta ihan ensimmäisenä tuli mieleeni Nikola Tesla! Itseasiassa olen nähnyt jopa unta, jossa keskustelin jotain hyvin hämäriä asioita Teslan kanssa! Miksi? Koska joskus luin jotain niin jännää Teslasta, että olisin ihan kauheasti halunnut päästä kysymään totuutta asioista häneltä itseltään. 




5. Entäpä autiolle saarelle vuodeksi?


Ai julkisuuden henkilön kanssa autiolle saarelle? No sepä olisi varsin ikävää :D. Carlos ja Oliver kelpaisivat vallan hyvin saariseurasta... mutta pitäisi varmaankin keksiä joku kovin etevä ja toiminnallinen tyyppi, joka pärjäisi missä tahansa olosuhteissa. Tai joku jolla olisi paljon tarinoita kerrottavanaan... ehkäpä joku tuottoisa kirjailija joka voisi luritella elämää suurempia rakkaustarinoita ajan kuluksi? 




6. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?


Huh. Viiden vuoden päästä Oliver on jo 7 ja luultavasti aloittanut juuri koulun, joten näen itseni paikassa ja kodissa johon olemme päättäneet jäädä ainakin semipysyvästi asumaan. Elämä pyörittää ja kuljettaa, joten koskaanhan sitä ei tiedä mihin päätyy, mutta viisi vuotta, sehän kuluu ihan hujauksessa! Toivottavasti olen kuitenkin siihen mennessä löytänyt tasapainon myös työelämässäni...




7. Minkä taidon haluaisit oppia?


Haluaisin oppia niin monia asioita. Haluaisin osata valokuvata paremmin. Haluaisin osata ratsastaa hevosella ja ajaa moottoripyörää, puhua sujuvasti ranskaa sekä tanssia salsaa... mutta haluaisin myös oppia olemaan siisti sekä nauttimaan ruoanlaitosta. 



8. Mitkä ovat kolme vahvuuttasi?


Positiivinen ajattelu (vaikka eräs tuossa juuri totesi, että olen maailman negatiivisin ihminen, hohohoo), kyky tulla toimeen missä vain ja kenen kanssa tahansa sekä nopeus. Olen täysin mañana-kulttuurin omaksunut laiska vitkuttelija, mutta jos joku asia täytyy tehdä nopeasti, tai paikasta a paikkaan b pitää päästä alta aikayksikön, onnistuu! 



9. Lempiruokasi? Miksi?


Tämä taitaa vähän vaihdella mielen mukaan, mutta maissilättyiset oikeat tacot harvoin pettävät. Onneksi nykyään Helsingistäkin löytyy yksi sun toinen meksikolainen ravintola... toisin kuin vielä kymmenen vuotta takaperin! 



10. Millaisia blogeja tykkäät lukea?


Sellaisia jotka eivät ole liikaa pintaliitoa, muttei myöskään liikaa vakavaa asiaa. Tai ylipäätään liikaa yhtään mitään. Kiva jos teksi on huumoripitoista, muttei sen myöskään tarvitse olla mitään sellaista. Jos löytyy jotain johon voin samaistua, niin se riittää. Jos läpi kuultaa sympaattinen tyyppi, niin jään varmasti seurailemaan. Ulkosuomalaisuus, paluumuuttajuus, matkailu, niiden aiheiden ympärille tämä oma bloggailu on alun perin muodostunut, joten sellaisia blogeja myös eniten seuraan. Mukaan toki on tarttunut kaikkea muutakin maan ja taivaan väliltä. 



11. Jos voisit asua missä vain, mihin muuttaisit? Vai asutko jo kenties siellä, missä pitääkin?


Heh hee, luultavimmin asun juuri siellä missä pitääkin, mutta ainahan osa minua kaipaa jonnekin muualle. Iso osa sydämestäni on jäänyt Dominikaaniseen, joten osittain tietenkin haluaisin asua siellä, mutta koska paska politiikka, korruptio ja rikollisuus vaikuttaisivat liikaa sikäläiseen eloomme, en ainakaan toistaiseksi sinne ole lähdössä pysyvästi asumaan. Jos Espanjan työllisyystilanne ei olisi niin masentava, luultavasti harkitsisin vakavasti hyppyä eteläiseen Eurooppaan. Jos taas voisin olla ajattelematta kieliasioita tai mitään muitakaan käytännön järjestelyitä, tai perhesiteitä, tai Carloksen mielipidettä ei kysyttäisi, olisin valmis häipymään Norjaan, Kanadaan tai Uuteen-Seelantiin. Tosin en ole ikinä edes käynyt kahdessa viimeisemmässä, eli se siitä realistisuudesta.


(Kamerana taasen lainayksilö Canon EOS M3 + EF M 18-55 f/3.5-5.6 IS STM)


¨
Qué extraño de mi niñéz? Al tiempo con tiempo.. sin celulares, sin internet, sin tantas distracciones. 

Qué hago durante un apagón? Sigo la vida normal... y en la oscuridad me siento a charlar... 

Cómo sería un destino de viaje ideal? Un lugar con mucha naturaleza, aire fresco, bonitos paisajes y ciudades viejas con callejones de adoquines. 

Con qué celebridad (vivo o muerto) quisieras salir a cenar? Para ser sincero con ninguno, pero en algún momento de la vida hubiera querido conocer a Enrique Bunbury, a Ricardo Arjona, a Gael García Bernal, a Alexander Skarsgård, a Viggo Mortensen y no sé a quién más... y de los ya difuntos, la primera persona que me vino a la mente fue Nikola Tesla!!! Quisiera preguntarle par de asuntos...

Y qué tal a una isla desierta, por un año? Uh! Obviamente a más nadie que a mis dos amores C&O, pero si tiene que ser alguien famoso, tal vez a algún escritor muy productivo, que pueda entretenernos con sus cuentos de amor más grandes que la vida! 

Dónde te ves en cinco años? En el lugar donde nos queramos establecer... donde O pueda comenzar su colegio.. y donde yo encuentre estabilidad en mi vida laboral.

Qué quisieras aprender? A tomar mejores fotos, a montar caballo, a montar una moto, a hablar francés fluido, a bailar salsa... y también a ser más organizada y a cocinar con pasión.

Tus tres fortalezas? El pensar positivo, saber socializar con todo tipo de personas, moverme y saber hacer las cosas rápido si necesario.

Comida favorita? Tacos con tortilla de maiz.

Qué tipo de blogs te gusta leer? Los que no se concentran demasiado en una sola cosa... pero en general los temas de ex- y repatriación y viajes son los que más me interesan.

Si podrías vivir donde sea, donde irías? O ya vives donde debes vivir? Probablemente ya vivo donde debería, pero claramente una parte de mí siempre quiere irse a otro lugar. Una gran parte de mi siempre quiere ir a Dominicana... pero la política, la corrupción y la violencia nos mantienen lejos... Si la situación laboral en España no fuera tan pésima, probablemente lo consideraría en serio... y si no tuviera que pensar en idiomas, lazos familiares ni otras cosas, o si yo sola pudiera decidir, nos iríamos a Noruega, Canadá o Nueva Zelanda... aunque nisiquiera he visitado los dos últimos, así que solo es hablando! 



Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

2 kommenttia

  1. a) Meilläkään ei ole ikinä puhelinta missään mukana ja kerran sain vanhemmalta veljeltäni noottia, että se on MATKApuhelin... :P
    b) Mä voisin opettaa sulle salsaa ja ranskaa! Ja kyllä mä ratsastuksestakin jotain tiedän...

    Hauska, miten joka kysymyksen ja vastauksen luettua mietin mitä itse olisin vastannut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, ota ja vastaa! Lukisin mielelläni! :) JA opit otetaan ilomielin vastaan! ;)

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig