Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Perillä!

Ei olisi voinut olla ihanampaa saapua puolen yön aikaan perille tänne Oslon kukkuloille. Oliver nukkui tuolissaan superpallo kädessään, Carlos pinnisteli auton kanssa jyrkkässä ylämäessä ja minä katselin Oslon valoja öistä merta vasten. Näkymä oli niin mahtava että teki ihan mieli tirauttaa pari kyyneltä! 

Matka meni kaikin puolin hyvin, mutta olihan se aikamoinen urakka tuon taaperon kanssa. Pysähdyksiä piti ottaa aika runsaasti ja muutamat raivarit piti silti kestää matkalaisen tuskastuessa autossa istumiseen, mutta nekin saatiin   nopeasti selätettyä kehittämällä äkkiä jotain niin kivaa että surkeus muuttui taas iloksi. Luovuutta ja etukäteisvalmisteluja se vain vaatii tuollaisen tahtojan kanssa. Yöpyminen matkan varrella oli joka tapauksessa ehdoton juttu. Noin 750 km (joka kertyi meidän reitillä pysähdyspaikkoineen Tukholmasta Osloon) olisi ollut ylivoimaista Oliverin (sekä omille) hermoille. 

Tänään ei aiotakaan autoon astua laisinkaan, vaan laiskotellaan ihan rauhassa täällä kaverin kotona, sateen ropistessa ulkona. 

Tässä joitain kuvia alkumatkalta Kirkkonummelta Tukholmaan. Laivamatka sujui tällä kertaa hieman miellyttävämmin kuin viime kerralla. En tiedä oliko sillä osuutta asiaan, että humalaiset olivat yllätyksekseni pääsääntöisesti ruotsalaisia eikä suomalaisia, mutta henkilökunta TallinkSiljan Galaxylla oli ainakin huomattavasti ystävällisempää kuin Baltic Queenilla. Sen sijaan itse laiva on ihan samanlainen tylsimys, jolle en kovin helposti pelkästään risteilemään lähtisi. Lapsille oli ihan kivasti puuhaa, mutta leikkipaikat olivat epämiellyttävän epäsiistejä. Käsiä tuli siis ainakin pestyä urakalla. Perinteisesti pallomeri vei kyllä voiton kaikesta muusta.

Matkalta Tukholmasta Osloon kerronkin sitten vielä erikseen myöhemmin. Nyt alkoi aurinko paistaa, joten eiköhän tästä kohta lähdetä vähän katselemaan ympärillemme!












¨
Ya llegamos a Oslo! Todo bien en el camino, un poco pesado pero eso se sabía ya de antemano. Hicimos como 500 paradas (en realidad como 8) y en total recorrimos en el carro 915 kms desde la casa hasta aquí. En el barco Oliver estaba en sus aguas, jugando y corriendo como un caballo sin freno.

Las vistas aquí en las colinas de Oslo me están dejando sin aliento, no puedo con tanta belleza! Pero luego volveré con cuentos de por aquí y también contaré un poco más sobre el recorrido en Suecia... por ahora, los dejo con unas fotos del crucero para salir a pasear un poco en los alrededores. 


Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku   Blogit.fi
SHARE:

9 kommenttia

  1. Ihanalta näytti sun Instagram kuva Norjasta! Viikon takaisen Trondheimin reissun jälkeen musta tuli kyllä Norja fani. Siellä on upeeta! Ihanaa lomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Norja on mun suosikkimaa! Niin kaunista että... sekä maisemat että ihmiset :P.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Ai etta, ma olenkin jo instan puolella ihaillut kuvia. Kay kateeksi, Norja on niin kaunis <3
    (sekoilen kommenttien kanssa, hups.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin on! Nää korkeuserot tekee kyllä maisemista niin mielenkiintoiset... :)

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig