Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Ei enää kympin lenkkejä vanhoissa verkkareissa

Juoksuinnostustani on nyt kestänyt noin puolitoista kuukautta. Yhtä innokasta lenkkeilyä olin viimeksi harrastanut lähes 10 vuotta sitten. Toivon, että tällä kertaa juoksurutiinini kestäisivät myös seuraavien pakkaskuukausien ylitse ja saisin ylläpidettyä tänä kesänä kehittämääni kuntoa myös talviurheilun parissa. Keskellä talvea juokseminen kun menee ehkä jo vähän hulluuden puolelle. Mieluummin sitten vaikka murtsikkasukset jalkaan ja ladulle. Tai kuka tietää, sillä pientä hulluuttahan tässä pelkässä kesäjuoksemisessakin on jo ilmassa. 

Itseni ylittäminen, tulosten seuraaminen ja kaikenlaiset extreme-kokeilut ovat koukuttavaa puuhaa ja tekevät harrastuksesta mielenkiintoisemman. Vaikka lajissa olisikin pääosissa omat jalat eikä lenkille periaatteessa tarvitsisi päälleen yhtään mitään, on myös juokseminen aikamoista välineurheilua. Aina vain tekisi mieli jotain uutta, jonka avulla suoritukset olisivat optimaalisempia.


Tärkein asia juoksussa, oikean tekniikan ohella, on tietenkin lenkkarit. Niillä on todella paljon merkitystä, eikä huonoilla kengillä kannata pitkään juosta. Omista juoksukengistäni olivat kilometrit kuluneet umpeen jo ajat sitten, ja kun vihdoin sain hankittua alleni uudet (sama merkki, sama malli), oli ero niin huima, että juokseminen tuntui hetken aikaa aivan erilaiselta. Kenkien kanssa voi mielestäni ihan syystäkin hifistellä, sillä minua linttaanastujaa ainakin oikein tuetut pohjat ovat auttaneet huomattavasti, eikä asfalttijuoksukaan ole enää rasittanut niinkuin silloin aikoinaan juostuani jalkani kipeiksi. Nyt sen sijaan kun lähistöltä löytyy ihan mahtava valikoima juoksumaastoa, olen alkanut kaipaamaan erikseen kenkiä erilaisille lenkeille, etenkin polkujuoksuun tuonne kivisille ja jyrkille metsäreiteilleni. 

Myös juoksuvaatteilla tuntuu olevan yhä enemmän merkitystä mitä enemmän siellä lenkillä viihtyy. Lapsena käydessäni juoksukilpailuissa, ei sillä ollut paljonkaan väliä millainen Mikki Hiiri-teeppari päältä löytyi, mutta trikoissa juokseminen oli jo silloin parempi juttu kuin paksut verkkarit. Nyt en enää edes pysty juoksemaan verkkareissa, sillä ne tuntuvat niin kovin ahdistavilta päällä sen jälkeen kun on tottunut hyvin istuviin, hengittäviin ja jopa lihaksia tukeviin makkarankuoriin! Syön siis sanani, minä tiukoissa lenkkibyysissä juoksija joka kolme vuotta sitten aiheesta jo avauduin täällä tähän tapaan "Ihan yhtä hyvinhän voisin vetää kympin lenkkini niissä vanhoissa verkkareissa... vauhtiani tuskin paljoa avittavat ne megahengittävät ja tuultasuojaavat superkankaasta ommellut pöksyt, eikä varsinkaan lenkkikavereitani (rusakoita ja variksia) paljoa hetkauta kuinka trendikkäänä lenkkini vedän."


Eikä siinä vielä kaikki. Nyt kun olen saanut fiksaation kunnon juoksuhousuihin, myös yläkroppa alkaa kaipaamaan niitä avaruustekniikkaa hipovia teknisiä kankaita, jotka tukevat ja hengittävät niin hyvin, että voi huoletta hikoilla vaikka monta litraa eikä olo siltikään tunnu epämukavalta. Yhden uuden juoksutopin olen onnistunut jo hankkimaan, eikä sen jälkeen päälle tunnu kelpaavaan mikään niistä vanhoista. 

Siitä itse suoritusten tarkkailusta puhumattakaan... sykemittarikin on astunut kuvioihin (pyysin testilainaan Suunnolta, siitä myöhemmin) ja juoksuvauhdissakin on hieman hiomista, minulla kun tuppaa olemaan tapana pyrkimään eteenpäin ihan liian kovaa. Olisi kyseessä sitten juoksu, kävely tai pyöräily... mutta on se vaan niin mukavaa kun vihdoinkin olen onnistunut löytämään aikaa ja inspiraatiota kunnon kuntoilulle! Ehkäpä pian kerron lisää niistä itse tuloksista ;)!






Kuvat/Fotos: Laura Morales 

¨
Ya llevo un mes y medio corriendo. Estoy tan contenta por haber encontrado el tiempo y la motivación para ser deportiva de nuevo. Me encanta la sensación de autosuperación y espero poder mantener el ritmo durante todo el año, si no corriendo, haciendo otras cosas que lo suplementen durante la época fría. Lo curioso es, que aunque se trate de un deporte en el que en teoría solo se necesitan piernas para correr, mientras más lo hago, más necesidad siento para apoyarlo con cosas como ropa técnica, zapatillas de correr en diferentes rutas, pulsómetro etc... 

Seuraa Blogia:    Bloglovin'   Facebook    Blogipolku
SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig