Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

perjantai 22. elokuuta 2014

Onneksi on se lapsivakuutus

Tässä taas aihetta joka ei ehkä niitä lapsettomia lukijoita kovin kiinnosta, mutta sanonpa vaan, että asia polttelee kyllä myös sellaisia aihepiirejä, joiden tulisi kiinnostaa ihan kaikkia niitä, jotka itseni lailla mieltävät tämän Suomen ideaaliksi maaksi asua. Onhan se myös sitä, en minä sitä väittämään, mutta on myös asioita, jotka eivät enää ole niin kuin hetki sitten olivat. 

Eihän tämä mitään uutta kenellekään ole, tai ainakaan tulisi olla, sillä kyllähän se nyt jo tiedetään, että alamäkeä siellä sosiaalisten palvelujen saralla mennään. Eikä se mikään ihmekään - maailma on hullu, eikä siitä mihinkään pääse niin kauan kuin rahasta ja vallasta on kyse. Turha on kuvitella samojen systeemien toimivan vuosikymmenestä toiseen, eikä varsinkaan sellaisten, joissa yhteisö pitäisi yksilöstä hyvää huolta ainakaan ilman sen omaa efforttia asiaan. 

Pitäessäni yllä pientä viestimuotoista keskustelua bloggaajaystäväni Agaban kanssa, kääntyi puhe (yllätys yllätys) lasten lääkärikäynteihin ja sitä myötä siihen lapsivakuutukseen. Molemmat olemme sitä mieltä, että parhaiden palveluiden pitäisi olla kaikkien saatavilla, eikä vain niiden, joilla on siihen varaa. Silti meiltä löytyy lapsivakuutukset, koska itse ainakaan en julkisiin palveluihin enää uskalla luottaa. Omassa tapauksessani olen kokenut, että palvelun laatu ja ripeys eivät ole olleet sitä luokkaa, että sen varaan jättämisessä olisi mitään järkeä.

IMG_1007_2

Ottaen huomioon kaiken sen ylimääräisen hoidon, jota oma pikkuisemme on kaivannut ja myös saanut, en voi tietenkään syyttää julkista terveydenhuoltoa aivan paskaksi, en tietenkään, mutta monta kertaa olen kuitenkin saanut mielenrauhan sitä kautta, että olen voinut syöksyä alta aikayksikön suoraan erikoislääkärin juttusille, yksityisellä puolella, sen sijaan että odottaisimme pelkkää vastaanotolle pääsyä kuukausitolkulla. Suurin ongelma lieneekin siinä, että sinne erityishoitoon pääseminen on niin hankalaa, eikä siinä, etteikö sitä hyvää hoitoa olisi saatavilla. 

Lapsivakuutus voi tuntua kalliilta siinä vaiheessa kun ei vielä tiedä tuleeko sille olemaan edes kovin paljon tarvetta, mutta niin vain olen minä ainakin monen monta kertaa todennut, että onneksi se on olemassa. Korvausten määrä on ollut suurempi kuin vuosittaisten kustannusten. Onneksi menimme vakuutusyhtiöön lähinnä muissa asioissa ja ihan viime hetkillä nippa nappa juuri ja juuri sen saimme ennen kuin raskauteni oli edennyt siihen vaiheeseen että vakuutuksen olisi voinut hankkia vasta lapsen syntymän jälkeen. Jos sinne olisimme asian jättäneet, olisi se ollut myöhäistä, sillä ongelmathan alkoivat jo kahden tunnin iässä. 

Miksi tämän kirjoitin? Ihan vain siksi, jos joku asiaa pohtii. Valitettavasti asioiden toimivuuden kannalta olen kääntynyt sille kannalle, että yhtälö yksityinen+vakuutus toimii paremmin. Turha on olla idealisti kun lapsen terveydestä on kyse.


IMG_1008
SHARE:

11 kommenttia

  1. Suomessa on kai pakko hankkia myös vakuutus ,jos haluaa hyvää ja nopeaa hoitoa. Itselläni ei ole kauhean hyviä muistoja julkisesta terveydenhuollosta Suomessa,ja sen vuoksi arvostankin sitä että täällä nykyisessä asuinmaassani on pakollinen terveysvakuutus,joka menee tulojen mukaan,ja jolla saa todellakin hyvää hoitoa.Ehkä sama juttu pitäisi olla Suomessakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se valitettavasti on. Itselläni ei sen pahempia terveysongelmia toistaiseksi ole ollut, eli kaikki on sujunut hyvin ilmankin, mutta vierestä olen kyllä katsonut millaiseksi oravanpyöräksi se saattaa mennä... ja sen vuoksi olen kokenut, että Santo Domingossa hoitoon pääsy oli paljon helpompaa ja tehokkaampaa kuin täällä, niin naurettavalta kun se kuulostaakin...

      Poista
  2. Me saatiin vakuutus vasta kun meidan pikkumies oli lahempana kolmea, jotta kahden vuoden Suomessa asuminen tayttyi. Raskaana ollessani en tietenkaan voinut vakuutusta ottaa, kun en ollut Suomessa. Vakuutusta ennen piti kayttaa julkisia palveluita ja olemme kylla nyt vakuutuksen saanninkin jalkeen kayttaneet julkista systeemia suurimmaksi osaksi. Meidan tilanne on tietenkin erilainen kun teidan eli sydanongelmina oli vain reika sydamessa. Mutta Jorvin sairaalassa seurattiin sita kardiologin kanssa tosi loistavasti ja kardiologi viela itse kaansi aina jutut englanniksi miehelle, mita useimmat laakarit ei tehneet, vaan mina jouduin aina simultaanitulkkaamaan :) Ja keskosuudesta aiheutuneita pienia vaikeuksia on hoidettu tosi tehokkaasti seka puhe-, etta toimintaterapeuttien kanssa, maksamatta mitaan. Mies on ollut todella positiivisesti yllattanyt, etta verovaroilla oikeasti saa tallaista palvelua, niin kuin myos itsekin. Siperia, eikun Amerikka :D on opettanut arvostamaan julkista terveydenhoitoa. Tai ehka meilla vaan on kaynyt hyva onni :) Silti olen samaa mielta kanssasi, etta vakuutus kannattaa hankkia raskaana ollessaan jos vain sellaisen saa. Vakuutuksenhan voi aina peruuttaa myohemmin, jos ei koe sita tarpeelliseksi. Meillakin vakuutus siis on ja pysyy, josko sita joskus viela (toivottavasti ei) tarvitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurimmaksi osaksi myös me käytämme julkisia palveluita, mitä nyt O:n sydämeen tulee, sillä olemme päässeet alkukankeuden jälkeen Helsinkiin johtavan rytmihäiriöihin erikoistuneen kardiologin huomaan, eli sillä saralla en voi valittaa. O:sta on pidetty oikein hyvää huolta sen suhteen. Sydänasioiden lisäksi olemme vaan joutuneet taistelemaan monen muun asian kanssa ja niissä ei valitettavasti ole sama tehokkuus toiminut... mutta tosiaan vaikka julkisella täysin kävisimmekin, olisi tuo lapsivakuutus siltikin hyvä olla, sillä kyllähän niitä kuluja tässä lääke- ja tarkkailurumbassakin kertyy kaikesta sosiaaliturvasta huolimatta... mutta mitä se olisikaan jos tätä systeemiä ei olisi ollenkaan, sitä en halua edes ajatella, eli olen kyllä hyvin tyytyväinen tähänkin, mutta lähinnä siihen haluan ottaa kantaa, että ei tämä mikään maailman parhaiten saavutettan ilmaisen hoidon kehto enää ole...

      Poista
    2. Niin - ja todella mukavaa kuulla että teillä on niin hyvät kokemukset, sillä tuo minun puoliskoni ei ole ihan yhtä vakuuttunut asiasta, sillä hänellä on tainnut käydä hieman huonompi tuuri ja sen vuoksi hän kovasti kaipaakin oman maansa vakuutusta ja omia lääkäreitään (suku kun on täynnä lääkäreitä niin tilanne on ehkä vähän keskivertoa parempi...)

      Poista
  3. :) hyvä aihe. Itse sitä aikoinaan pohdin kovasti ja oltiin jo ihan hilkulla ettei meillä vakuutusta olisi.
    Kun hankimme auton ja tajusimme, että vakuutamme autoamme isommalla rahalla kuin lasta, tuntui se niin väärältä että otimme lapselle vakuutuksen.
    Kun on monta huolta lapsestaan, vakuutus antaa mielenrauhaa ja nopeaa hoitoa. Neuvolan kautta olemme saaneet myös ihanan neuvolantädin ohjeita ja tukea, mutta neuvolan yleislääkärin saatavuus ja ohjeet/ tietämys ovat olleet välillä kovasti hämmentäviä. Siinä missä yksityiselle pääsemme samana, tai viimeistään, seuraavana päivänä, pitää erikoissairaanhoitoon pääsyä odottaa viikkoja. Emme ole katuneet vakuutuksen ottamista, koska tahtotytön kanssa on ollut/on niin monenmoista.

    Ja sitten se idealisti-puoli ... Niin miten käy hyvinvointivaltion tasa-arvoisuuden, kun yhä useampi alkaa käyttämään yksityien palveluita? Minne itse haluan töihin tulevaisuudessa - menenkö kovasti kehittyvälle ja parempaa palkkaa tarjoavalla yksityiselle puolelle vai kunnalle? Säilyykö korkea terveydenhuollon taso varmasti kaikkien saatavilla? Saako kymmenen vuoden päästä hyvää hoitoa vain ne, joilla on rahaa. En tiedä, mutta olen huolissani.
    Ja mitä sitten kuitenkin teen: hankin se vakuutuksen ja menen sinne töihin, missä on kiva työskennellä, riippumatta siitä onko se yksityinen vai kunnallinen paikka. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Juuri näin se menee. Voisin allekirjoittaa tämän täysin... Silti en tiedä... Toisaalta ajattelen että täytyisi antaa se oma panostus asioille, olla aktiivinen ja olla aatteiden takana... mutta jos se täytyisi tehdä oman lapsen hyvinvoinnin kustannuksella niin aika vaikeaksi menee. Sitten sitä vain tyytyy hankkimaan sen lapsivakuutuksen, perheauton ja käyttämään kertakäyttövaippojakin.

      Poista
  4. Mun piti tänne kommentoida vielä (se jäi kun kännykällä meni hankalaksi), että eipä ole tullut pitkään aikaan Suomen terkkarissa käytyä kun on hammaslääkäritkin tullut hoidettua vaan yksityisen puolella viime vuosina.. mutta ne kaksi edellistä kertaa kun olen suomalaisessa terkkarissa käynyt niin on molemmilla kerroilla tullut aika epäluotettava olo. Viimeksi kelakortin skannattua rupes täti kyselemään mun marevan-lääkityksestä. Olin vähän hoomoilaisena, että whaaaat? Sit se vissiin tajus, ettei se kone ollutkaan skannannut mun korttia, oli väärä henkilö vissiin tiskissä. Edellisellä kerralla kun menin jotain rokotetta ottamaan, niin meinasivat laittaa ensin väärän rokotteen, piti siinäkin olla itse skarppina. Joten siis, hyvä pitää mielessä noi erilliset vakuutukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, juuri näin.. :S.. mulla kävi viimeksi niin että kerroin lääkärille että "mä oon nettipalstoilta kaivanut infoa ja tullut siihen lopputulokseen että vaivan nimi on x". Lääkäri siihen että "ei, enpä oo kyllä kuullut että sellainen voisi olla, eikä tämä kyllä siltä vaikuta".. eikä sitten löytänyt ongelmaan syytä. Lupasi kysellä asiaa kollegoiltansa ja soittaa minulle. Soitti ja kertoi että juu, kyllä se niin taitaa olla kuin epäilitkin, mutta tämä vaan on sellainen juttu mitä koululääketiede ei oikein tunne (!). Määräsi sitten lääkkeen jota en periaatteessa edes voinut ottaa imetyksen ja O:n sydänlääkkeiden vuoksi.. eli loppujen lopuksi turha reissu. Turhaan maksoin käynnistä sekä lääkkeestä kun lopulta sain asian hoidettua tuskalla ja kotikonsteilla... :/ Mutta joo, eipä nekään mitään kaikkitietäviä voi olla, mutta kunhan nyt kerroin samantapaisena anekdoottina..

      Poista
    2. Äässh :S kuulostaa hurjalta! Mites sitten vanhukset, jotka ehkä luottaa sokeesti?!?

      Poista
    3. Niinpä... no, itseasiassa oma mammani (vanhus, hahaa) suuntasi hiljattain myös yksityiselle tympäännyttyään julkiseen...

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig