Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kotikujalta pöpelikköön, lenkkeraissa, motskarilla vai autolla?

Viikot kuluvat enkä vieläkään ole päässyt selvyyteen siitä kumpi olisi tällä hetkellä tarpeellisempi hankinta: ajokortti vaiko uusi sänky. Hankintana ajokortti toki kiinnostaisi enemmän, mutta terveydellisistä syistä sänky on myös hyvin korkealla prioriteettilistallani. Sillä mitäs sitä ajokortilla tekee jos selkä on paskana ja univaje on sitä luokkaa että kaasuttelisin jo kotikujalta pöpelikköön? 


No, ajokortti kuitenkin helpottaisi elämää suunnattomasti ja muutenkin se vaan on kovin typerää seisottaa isoa autonrökälettä päivät pitkät pihassa kun Carloksen työmatkat taittuvat parhaiten bussilla. 
Jos nyt totta puhutaan, niin auton ajaminen minua ei kuitenkaan kiinnosta läheskään yhtä paljon kuin moottoripyörän. Jos menen autokouluun, niin samalla haluaisin itselleni motskarikortin. Siitäkin huolimatta, että pidän moottoripyöriä sen verran vaarallisina kapistuksina, ettei niiden kanssa leikkiminen ole mitään hirveän fiksua puuhaa ainakaan pienen lapsen vanhempana. 



Itseasiassa olin jo alkanut luovuttaa motskarivillitykseni suhteen, mutta valitettavasti se on viime aikoina nostanut uudelleen päätään, sillä ilmeisesti tuo kiinnostus on nyt tarttunut myös Carlokseenkin (ikäkriisi?). Jos häneltä kysyttäisiin asiasta, niin varmasti hän väittäisi aina olleensa kiinnostunut moottoripyöristä, nyt kun vimma on kunnolla lähtenyt päälle. Kun kyseessä on vielä kovin fanaattinen ihminen, en yhtään ihmettelisi jos kesän päätteeksi pihassamme töröttäisi jonkin sortin kaksipyöräinen moottoriajoneuvo. Se ajolupakin kun herralta puolivahingossa löytyy jo takataskusta. 


Niinpä siis olisi kaksi kertaa tuskallisempaa minulle olla omaamatta minkään sortin ajolupaa, sillä MINUN haaveenihan se motskari on aina ollut! Ehkä nyt todellakin olisi aika ottaa itseäni niskasta kiinni, lopettaa märinä ja avata vihdoinkin se ajokoulun ovi, tai muuten minulle käy tässäkin asiassa samoin kuin santodomingolaisten juoksuvillityksessä. 

Minua nimittäin suunnattomasti ärsyttää, että silloin kun minä asuin siellä, kukaan ystäväpiiristäni ei harrastanut juoksua, eikä varsinkaan mitään maratoneja, ei vaikka minä kuinka olin innostunut asiasta. Pitivät minua vaan hulluna kun olisin halunnut juosta siellä kosteassa kuumuudessa pitkin vaarallista pääkaupunkia. Nyt kun vaarallisuusaste on varmaankin tuplaantunut niistä ajoista, eikä kosteusprosentitkaan ole mihinkään muuttuneet, on koko kööri tätejä ja teinityttöjä myöten lähteneet liikkeelle, juoksemaan pitkin puistoja ja osallistumaan harvase viikonloppu ties minkä puljun järjestämille maratoneille! 


No, tästä luultavasti syyttäminen, tai kiittäminen, tätä villitsevää fitness-hulluutta, joka ainakin sikäläisten liikunnallinen aikaansaamaattomuus huomioon ottaen on vain ja ainoastaan hyvä asia, mutta silti, niin ärsyttävää! Sillä minähän se olin se juoksuhullu ja nyt sitten kaikki muut juoksevat paitsi minä. Ja nyt minä sen päätöksen tein: huomenna juoksen ajokouluun! Vaikka kuinka sataisi kissan kokoisia rakeita taivaalta. 


SHARE:

10 kommenttia

  1. Juoksu on tosiaan tullut ihan hetki sitten todella muotiin. Minä en juoksusta perusta, käpöttelen mieluummin reippaasti koirien kanssa mutta tuntuu että kaikki juoksee ja joka paikassa mainostetaan juoksulenkkareita, -housuja, -paitoja, -hanskoja....

    Minullekin iskee ajoittain moottoripyöräkuume. Viimeksi isonveljen ostettua moisen kapistuksen täytettyään pyöreitä. Mukavia hetkiä autokoulussa ja mä vähän epäilen, että teidän pihassa joku kaunis päivä seisoo jonkinmoinen moottoroitu kaksipyöräinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan etten ole ihan niin surkea kuski kuin mitä C kuvittelee...
      ja näin varmasti tulee käymään, mutta nähtäväksi jää...

      Poista
  2. Hehe, tsemppiä autokouluun! :)
    Argentiinaan tuo juoksuhullutus tuskin koskaan ehtii, en kyllä taida tuntea Nicon lisäksi yhtään argentiinalaista lenkkeilijää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, Argentiina (no, ainakin Buenos Aires) on täynnä juoksuhulluja!! Maratoneja järjestetään harva se viikonloppu, ja tunnen vaikka kuinka monta säännöllisesti lenkkeilevää (ja/tai pyöräilevää) ihmistä, se on todellakin täällä muotia. Valitettavasti minä en ole yksi heistä...

      Poista
    2. ...ja selvennykseksi nyt vielä etteivät ne mitään oikeita maratoneja ole vaikka niiksi niitä kutsutaan, vaan sellaisia 5 - 10 kilometrin reittejä.

      Poista
    3. Samat sanat, juoksuhullutus on tullut Argentiinaan! Tai noh, ainakin paakaupunkiseudulle. Jopa siihen pisteeseen, etta pitaa olla aina tahtaimessa jokin kisa, joita tosiaan maratoneiksi kutsutaan, vaikka ne ois kuinka lyhkasia :) Rivakat kavelylenkit sen sijaan ei vielakaan ole saaneet jalansijaa, mutta jatkan suomalaisperinnetta siita huolimatta ja siihen saakka, etta muutkin huomaa esimerkiksi kavelytreffien hauskuuden ja hyodyllisyyden.

      Poista
    4. Okei, kiva kuulla! En siis vaan tunne niitä oikeita henkilöitä ;)

      Poista
    5. Hah, tämä on siis täysin kansainvälinen villitys, sillä kuulostaa ihan samalta kuin Santo Domingon meininki. Ei ne maratonit siis mitään oikeita maratoneja ole, vaan ties mitä 5K tai 10K hömpötyksiä. Tosin pitäisi varmasti itsekin osallistua jollekin mammamaratonille jotta olisi vähän enemmän motivaatiota kuntoilla :D.

      Poista
  3. hei tää ei nyt liity asiaan yhtään mitenkään, mutta tuli mieleen että isossa omenassa luetaan satuja espanjaksi aina keskiviikkoisin. Mutta oikeastaan se ei ole mikään varsinainen satutuokio, siellä lapset saa leikkiä vapaasti ja lauletaan myös lauluja sun muuta. Eli jos haluat tai Carlos haluaa joskus tavata muita espanjankielisiä lapsia ja vanhempia niin kannattaa käydä katsahtamassa tuo tilaisuus. Ollaan käyty pari kertaa ja siellä tuntuu olevan tosi mukavia ihmisiä aina. Facebookista ryhmä taitaa löytyä 3 manzanas nimen alla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos vinkistä! Täytyy tulla sinne! :)

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig