Yksi vuosi

Usein tulee huokailtua sitä kuinka aika rientää, mutta tällä kertaa minusta tuntuu, että tämä kulunut vuosi on ollut hyvin pitkä. Ei siksi, että se olisi ollut millään tavalla huono, vaan päin vastoin, se on ollut niin hieno ja tapahtumarikas. Vuosi sitten me ikuisuuden seurustelleet ja huomion keskipisteenä viihtymättömät laiskiaiset saimme vihdoinkin järjestettyä häät, joista tuli lopulta niin kauniit, että hääjuhlat yleensäkin saivat minulle aivan uuden merkityksen. Voisin fiilistellä häitämme vaikka ikuisuuksiin ja nyt odottelenkin innoissani että kaikki ystäväni menisivät naimisiin. Niin monet kun ovat vain piipahtaneet maistraatissa, joka sekin tietysti on ihan ok, mutta oih, kyllä ne hääjuhlat vaan ovat niin kivoja... 

Ja mitä nyt siihen tulee, että ensimmäinen vuosi naimisissa oloa olisi jotenkin vaikea, niin ei ainakaan meidän tapauksessa. Olen tyytyväinen siihen, että ne vaikeudet ja epävarmuudet tuli selätettyä silloin vuosia sitten, kun itse ei vielä ollut varma siitä kuka oli ja mitä elämältä halusi. Toki elämä joskus heittää häränpyllyä ja nupissa alkaa humista, mutta kyllä minä ainakin edelleen olen yhtä varma nyt kuin silloin vuosi sitten että tässä on se minun elämäni mies, kaikkine hölmöyksineen. Päivääkään en ole katunut. 

Te quiero mi Chico. 

Yritin valita kuvitukseksi otoksia joita täällä ei ole vielä näkynyt, mutta jos nyt tuli vähän toistoa niin ei kai se mitään. :D.