Eilen minun pikkuruinen täytti täysaikaisuuteen vaadittavat 37 viikkoansa. Nyt, kun se iso pelottava asia nimeltä synnytys alkaa olla oven takana, ei se oikeastaan pelota enää ollenkaan, eikä edes pahemmin jännittä. Jännittää ehkä enemmän siinä suhteessa, että milloin se tulee tapahtumaan. Huomenna, vai vasta viiden viikon päästä? Ajatukset kuitenkin pyörii beibissä lähes koko ajan. Jokainen muljahdus vatsassa tuntuu jo sen verran voimakkaana, että sekin jo pitää keskittymisen aika lailla vain ja juuri siinä. Ajatus äitiydestä tuntuu jo täysin normaalilta.
Jopa se kuuluisa sairaalakassi alkaa vähitellen täyttymään. Pyrähdys sairaalan pihalla on suoritettu, jotta C tietää ainakin minne pitää sitten mennä (ultrauksissa kun käytiin Naistenklinikalla, mutta synnyttämään olen menossa Jorvin sairaalaan). Varsinainen tutustumiskäynti on tosin vasta ensi maanantaina. Enkä usko että tässä sitä ennen mitään tapahtuu, sen verran on rauhallinen meno kuitenkin.
Viime vuosien hektinen elämä on nyt kyllä täysin historiaa. Päivät tosin kuluvat ihan yhtä nopeasti, mitään "odottavan aika on pitkä"-fiilistä ei ole vielä tullut, sillä 12 tuntia saan kulumaan helposti parin tunnin pätkissä tapahtuvaan nukkumiseen ja sen lisäksi jokainen asia minkä saan tehtyä tuntuu kunnon suoritukselta, kuten suihkussa käynti ja vaatteiden vaihtaminen. Saan monta tuntia kulumaan pelkästään siihen, että saan päätettyä lähdenkö ulos vai en.
Hormonihöyryissä on helppo jäädä vaikka tuijottamaan kuivumassa olevia vauvanvaatteita, jotka ovat yhtäkkiä alkaneet näyttää niin suunnattoman söpöiltä, että melkein itku tulee!
Pihalta löytynyt lelurekkakin sai ajatukset pyörimään tulevaisuuteen... Millaistakohan meidän arki sitten on, kun vauvan sijaan meillä onkin omia ajatuksia ja omaa tahtoa täynnä oleva lapsi? No, toivotaan että kaikki tosiaan menee hyvin ja siihen päästään, yhdessä ja onnellisesti.
Toivon oikein helppoa synnytystä ja nautippa näistä viimeisistä päivistä kun sulla on vielä itsellesi aikaa!
VastaaPoistaKiitos Jael! <3 Toivotaan että se tosiaan olisi helppo!! Ja kyllä, nautin juuri parhaillaan :)!
PoistaSaa nähdä onnistuuko treffit ensi viikolla! :) Ihanan jänniä aikoja siellä on kuitenkin menossa, tsemppiä!
VastaaPoistaKyllä mä luulen että onnistuu, mutta we'll see! Olis kyllä tosi kiva nähdä, eli lupaan vaappua perille jos oon vielä kasassa :).
PoistaHahaa! Ma olen syntynyt jorvissa joten hyvin tuttu ja turvallinen paikka. Mukavaa loppuodotusta!
VastaaPoistaHehe, kiva! Ja kiitos Kat! :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEsittelepä meille vaikka sairaalakassin sisältö ja vauvan kotiutumisvaatteet. =D
VastaaPoistaIhana asenne sulla, ei synnytystä etukäteen kannata pelätä eikä liikaa miettiä, se on pakko hoitaa ja usko pois, on kaiken vaivan arvoista.
Niinpä, juuri näin, toivottavasti positiivinen asenne helpottaa myös itse tilanteessa :)
PoistaTäytyypi tehdä tuo kassikuvaus ;)
Ihana postaus! <3 Kaikki menee hyvin ja siulla on tosi hyvä asenne. Miullakin meinaa tulla itku aina, kun katselen pikkuisia vaatteita. Ja tunnen olevani jo ihan tärähtänyt, kun lähes joka päivä käyn hypistelemässä ja vielä kerraan inventoimassa vaatevarastoa...:/ Mutta ajtus siitä, että muutaman kuukauden päästä oma lapsi on niissä vaatteissa, saa sydämen pakahtumaan! Onnellista odotusta, Eve-ihanainen! :)
VastaaPoistaKiitos Pupuceni! Aika onnelliseksi kyllä itseni tunnenkin.. Juuri tänään lueskelin eräitä mamma-blogeja ja jotenkin jäi sellainen fiilis että olenpa mä onnekas kun ei mulla ole ollut yhtään niin vaikeaa ja parisuhdekin on kunnossa :)
PoistaJa kyllä niitä vaatteita saa käydä hypistelemässä! :D Mun äiti oli eilen kylässä ja sekin ihan innoissaan silitteli pikkusia vaatteita ja sanoi tosin että noh.. kyllä se silittely-into sitten jossain vaiheessa loppuu kun ei enää ehdi :D
Tsemppiä synnytykseen ja viimeisiin päiviin! Jorvin synnyttäneiden osasto oli omasta mielestäni oikein mukava (meille sattui tosi kiva kätilö), ottakaa ihmeessä perhehuone, jos niitä vain on tarjolla. Siitä on kiva yhdessä alkaa opettelemaan perhe-elämää :)
VastaaPoistaKiitos Johanna ja kiva tietää että teilläkin on hyvät kokemukset Jorvista :). Olisi tosi kiva saada perhehuone, saa nähdä kun siellä taitaa olla aika vilinä nyt kun Naistenklinikka on remontissa... mutta toivotaan!
Poista