Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Se sairaalakassi

Varsinkin mammablogeja lueskellessa saa sellaisen käsityksen, että sairaalakassin pakkaaminen on hyvin hyvin tärkeä ja olennainen asia, joka olisi hyvä suorittaa hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa ja viedä vaikka valmiiksi autoon odottamaan sitä hetkeä kun lähtö tulee. Minultakin on jo moneen otteeseen kysytty, että no, onko sairaalakassi pakattuna?

Kaikesta tästä huolimatta, kun kysyt synnytysosastolta, tai luet neuvolan ohjeista, että mitä sinne sairaalaan tulee ottaa mukaan, on vastaus hyvin lyhyt ja selkeä: äitiyskortti. Kaikki muu hoituu kyllä myöhemminkin.

Itse olen raahannut äitiyskorttia mukanani varmaankin raskauden puolivälistä asti. Jos nyt niin kiireellinen lähtö tulisi, tuskin siinä tilanteessa mitään muuta kaipaisikaan. Oletetaan nyt kuitenkin, että kaikki menee normaalin ensimmäisen synnytyksen mittakaavassa, niin luulisin ainakin että tämän vauvan isukilla on aikaa käydä muutamaan otteeseenkin niitä kamoja kotoa hakemassa, ellen itse niitä ehdi vielä supistusten alettuakin kasailemaan. Synnäriltä kun löytyy jopa kertakäyttöpikkuhousuja mammaa varten ja vauva saa niin vaatetta päälleen kuin vaippaa alleen.

Ei siis paniikkia! Toki se on odottavalle äidille tärkeää höösäilyä tuollainen sairaalakassin pakkailu, mutta eipä sitä nyt kannata ottaa niin vakavasti. Luulisin? Kohtahan se nähdään.

Sen äitiyskortin lisäksi toivon, että mukanani synnyttämään ehtisi niin isä kuin kamerakin. Tai no, ei kiitos kameraa synnytykseen, mutta muihin hetkiin kuitenkin. Sitä kyllä harmittelisin jälkikäteen, jos beibin ensihetkistä ei jäisi yhtään kuvamuistoa. Sitä seuraava asia onkin sitten jo ne vauvan "kotoutumisvaatteet".

Keräsin vaatekokoelmasta ne muutamat itse ostamani jutut, sillä onhan se kiva pukea beibille päälle jotain ihan uutta ja omaa ensimmäiselle retkelle - sairaalasta kotiin! Mukaan lähtee kaksi asuvaihtoehtoa, yksi kokoa 50, toinen kokoa 56. Lisänä tietenkin hattu, sukat, "käsisukat", paksu ja pehmoinen pusakka jos on kylmä, sekä pikkuinen peitto. Itselleni olen pakannut vaatetusta sen verran, että on kahdet imetysliivit ja liivisuojat, imetyspaita sekä huppari ja parit sukat.

Ensisynnyttäjänä sairaalassa vietetään 2-3 päivää, joten siinä ajassa tosiaan ehtii tarpeellista kamaa kotoakin hakea, mutta jos nyt kävisi niin kivasti, että saisimme heti perhehuoneen ja Carloskin saa jäädä yöksi sairaalaan, niin mukana on myös American Airlinesin lennoilta säästyneitä reissutarvikkeita: kertakäyttöhammasharjat, hammastahnaa, rasvaa, korvatulppia, silmäsuojia ja mitä vielä... Itselleni olen pakannut lisäksi siteitä, raskaus-kirjan jos nyt niinkin tylsäksi aika käy, sekä kertakäyttöhöylän! Tämä viimeinen varmasti tulee olemaan viimeinen asia joka minulla supistusten keskellä tulee olemaan mielessä, mutta oikeasti, sen verran kammoksun omia tummia jalkakarvojani, että antakaa minun nyt edes kuvitella että voin vielä siellä jumppapallolla suihkun alla kivusta punaisena istuessani sheivailla sääriäni! :D

Bonuksena tavarat on pakattu vaaleansiniseen B-kirjaimin ja nallekarhuin kuvioituun kassiin, joka löytyi siskoni vauvatavarakokoelmasta... muuten olisi saattanut asiaa ajaa C:n nuhjaantunut squash-kassi... Vielä mahtuisi mukaan niin evästä kuin muutakin ekstraa, kuten Bosen kuulokkeeni, jos nyt jotain rauhoittumista musiikin parissa kaipaan siihen joskus niin pitkään ja tuskalliseen ensimmäiseen vaiheeseen, mutta niitä sitten pakkaillaan viime hetkillä jos ehditään! Ai niin ja dödökin olisi varmaan ihan hyvä juttu :D.



SHARE:

10 kommenttia

  1. Ihan hyvältä kuulostaa. Mutta se alkupäivien vuoto saattaa olla niin järkyttävän isoa, että sairaalan siteet on parempi vaihtoehto. Se ainakin itselleni aikoinaan oli suoranainen yllätys, se vuodon määrä. Ihanat vauvan vaatteet olet pakannut mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva että en ihan hakoteillä ole :D. Tässä toki tulee mieleen kaikkea lisää mitä en edes maininnut, kuten nyt vaikka harja, mutta ehtiihän tässä vielä kun supistuksista ei oo edelleenkään tietoakaan.. :D Ja tosiaan, tuo vuoto-juttu jääköön nähtäväksi. Uuh.

      Poista
  2. joo ei noilla normaaleilla siteillä ole mitään virkaa synnytyksen jälkeen, ellet sitten laita niitä kymmenen sinne kerralla :) ainakin aluksi käytin kahta sairaala(tyynyä)sidettä päällekkäin. Eikä ne kyllä edes mahtuis omien alushousujen sisään, vaikka ne sairaalan omat onkin aika inhottavat. Ja sukkiakin Jorvin sairaalassa oli, sellaisia muodottomia pötkylöitä. Mut ota omat läpsykät mukaan, kun siellä ei vält ole just sun kokoisia kenkiä vapaana. Mut et sä muuta tarvitse, meilläkään ei ollut mitään muuta mukana aluksi kuin kamera ja jännityksestä syntynyt möykky vatsanpohjassa kun lähdettiin sairaalaan yllättäen aamuyöstä, kuukaus ennen laskettua aikaa. Hyvin se kuitenkin menee, on tavaraa mukana tai ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää! :D Huomenna ois laskettu aika, eli kohta olis kiva kyllä päästä sinne asti kokemaan nuo megasiteet ja alushousut, hahah...

      Poista
  3. Ihanaa! Lisää vaan vauva-aihe postauksia! ;) Imetysliivit oli ittellä ehkä tärkein sairaalaan otettava juttu!! Sellaset missä ei oo kaaritukia, niin on mukavat :)
    Onhan se kiva varautua etukäteen, meilläkin kävi niin, että kun päästiin sairaalaan niin heti todettiin, että pitää tehdä sektio, koska Kisu oli jalat edellä tulossa ja sitten saatiin heti perhehuone ja Carlos jäi meiän kanssa sairaalaan kunnes päästiin kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sellaset kaarituettomat valitsinkin, nytkin kun on mahan kanssa nuo kaarituet vähän inhottavat.. koko ajan tekis mieli olla kokonaan ilman :D
      Kauanko olitte sairaalassa sektion jälkeen?

      Poista
  4. Siinäpä syy miksi niitä mammablogeja kannattaa välttää turhan stressin välttämiseksi! :) Itse pakkasin tulevalle (siis sille ensimmäiselle) vauvalle oman kassin suht.koht. ajoissa, onhan ne pienet vaatteet niin suloisia. Oma kassi taisi jäädä viime tippaan ja siellä oli lähinnä mukana hieman vaihtovaatetta (mukavammat kuin sairaalan tarjoamat pöksyt ja paidat), eväitä ja hammasharjat sun muut. Mies otti mukaan sitten kameran ja läppärin, ja soitteli meikäläiselle synnytysmusiikka synnytyksen aikana. Vielä siinä alkuvaiheessa musiikki oli taustalla ihan kivaa, mutta jossain vaiheessa olin kyllä sitten niin omissa maailmoissani että se oli ihan sama oliko sitä musiikkia vai ei. Ja imetysliivit ovat must! Huh, siellä H-hetki alkaa olla lähellä.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Haha, totta Satu!
      Niin ja tosiaan tabletti lähtee kyllä mukaan, vaikka joka paikassa sanotaankin että ei kannata mitään arvokasta kamaa roudata mukana.. mutta pakkohan tälläsen nettiaddiktin on päästä sieltä sairaalastakin käsin koneelle!! Tai no, nähtäväksi jää..
      Ja tosiaan, huomenna on laskettu aika, eli toivotaan että pian alkais jotain tapahtua...!

      Poista
  5. Taas olen ajoissa, mutta ehkä tätä joku utelias vielä lukee sairaalakassia googlatessaan. Mulla ei ollut mukana edes äitiyskorttia, kun täällä ei sellaisia harrasteta. Mun dossier, eli se raskaudenseurantavihkonen oli jo sairaalan arkistoissa tallessa. Käsilaukku ja päällä olevat vaatteet. Lapsi syntyi puoliltapäivin, eli mies ehti vielä illasta käymään kotona ja hakemaan mulle kamoja lääkepöllyssä tehdyn listan mukaan. Alusvaatteita, pehmoiset imetysliivit, jotain muita vaatteita, hammasharja, naamarasva ja hiusharja. Siinä kai ne ensimmäiset olivat. Sairaalassa tosiaan oli kertakäyttöpikkareita (yllättävän mukavat) ja niitä siteitä. Eli ei siitä kassista panikoida kannata.

    Sittemmin toi vähän kaikkea muutakin, mitä kaipasin. Mä olin melkein viikon sairaalassa sektion jäljiltä. Täällä ei aiemmin päästetä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin jälkikäteen voin tosiaan todeta, että ei sillä sairaalakassilla ole väliä jos on koti lähellä ja joku joka siellä pääsee kätevästi käymään... eikä välttämättä muutenkaan. Minä taisin haahuilla ne muutamat päivät sairaalan kaavussa ja ainoat omat asiat joita kaipasin olivat vauva, dödö ja rintsikat. Kaikkea muutakin enemmän ja vähemmän turhaa oli kyllä matkassa...

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig