Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Minne katosi taas viikko?

Olisi kiva tietää miten kauan pitäisi olla lomalla, ennen kuin alkaisi tuntua siltä, että nyt on pakko päästä tekemään töitä tai jotain muuta hyödyllistä... Jotkut eivät ehkä kykene olemaan toimettomana viikkoa kauempaa, mutta minulle tämä oleilu ei näytä tuottavan minkäänlaisia vaikeuksia. No, ehkä tilanne olisi eri ilman tätä liikerataa rajoittavaa tekijää, ehkä ei, mutta eipä sitä tiedä minä hetkenä tähän hengailuun tulee stoppi.

Olen sentään saanut aikaiseksi "opiskeltua" kaikkea mahdollista synnytykseen ja sitä ennen ja sen jälkeen tapahtuvaan liittyvää, sekä lueskellut muiden kokemuksia netin syövereistä. Tulisi mikä tahansa asia mieleen, sen kun syöttää hakukenttään niin varmasti ainakin vauva.fi:stä löytyy iso kasa kokemuksia. Kauhulla odotan sitä hetkeä kun löydän itseni kirjoittamasta jotain kyseiselle foorumille (haha).

Maanantaina olimme tutustumiskäynnillä Jorvin sairaalan synnytysosastolla. Vähän oli takavuosien meininki kyseisessä paikassa, mutta eipä tuo itse synnytystä haitanne. Yksi asia joka tosin vähän rasitti oli se, että suoraan synnytysosastolle johtavien ovien edessä oli tupakkakatos, jonka alla parveili räkättäviä kätilöitä, sairaanhoitajia, lääkäreitä, keitä lie, tupakka huulillaan. Jotenkin tuli niin ristiriitainen olo, sillä mielellään sitä ajattelisi, että sairaalan työntekijät edustaisivat terveitä elintapoja, tai etteivät ainakaan potilaidensa nähden osoittaisi olevansa yhtä urpoja keuhkojensa saastuttajia kuin kuka tahansa joka ei terveysasioista pahemmin piittaa.

En tietenkään kuvittele että kukaan terveysalan ihminen ei polttaisi, enkä muutenkaan ole mikään hysteerinen asian suhteen, mutta ei se pirun tupakkakatos mielestäni enää tällä vuosikymmenellä kuulu synnytysosaston ovien eteen! Varmasti tuosta seikasta johtuen me molemmat kiinnitimme huomiota siihen, että toisella osastoa esitelleistä kätilöistä oli tupakkaääni sekä keltaiset hampaat... ja sori vaan, mutta en haluaisi että joku tervakeuhko on ensimmäisenä hönkäilemässä oman vastasyntyneeni vierellä. Ilman tuota tupakkakatosta tuskin olisin asiaa edes ajatellut, enkä varmaankaan tulisi edes huomaamaan jos nyt kätilö sattuisikin olemaan tupakoiva henkilö.

No, se siitä. Jorvi-kiepin lisäksi olen tälle viikkoa tehnyt esimerkiksi seuraavaa:

- Käynyt tutustumassa Kirkkonummella sijaitsevaan satavuotiaaseen Majvikiin

- Pudottanut kamerani linssisuojuksen Majvikin kongressihotellin laiturilta Espoonlahteen 


- Käynyt verstaalla allekirjoittamassa papereita ja naureskelemassa erään verstaslaisen tuikkupallo-projektille

- Istunut iltaa Satun, Millan ja Nellan kanssa (panostamatta kuvapuoleen tätä yhtä räpsyä enempää)

- Käynyt mahani kanssa baarissa, saaden viereisen pöydän pukumiehen innostumaan keskustelemaan aiheesta "raskaana baarissa" sillä väliin kun tytöt näkivät vaivaa löytääkseen minulle karpalomehua

- Metsästänyt sontsaani pitkin Kaisaniemeä

- Totaalisen sumun aiheuttamana jäänyt pois väärällä pysäkillä keskellä Länsiväylää, missaten siten vaihtobussini ja sen seurauksena kuluttanut aikaani kuvaillen näkymää bussikatoksen lasin läpi


Tänään on onneksi perjantai ja vaikka huomenna aamulla odottaakin jotain niinkin mielenkiintoista kuin auton katsastus (jollaisesta C:llä ei tietenkään ole minkäännäköistä kokemusta, joten henkinen tuki taitaa olla ulkkarilleni tarpeen), tuntuu viikonloppu silti viikonlopulta kun ei ole yksinään täällä hiljaisuudessa... Jos nyt ei lasketa mukaan satunnaista "keskustelua" beibin kanssa, jota olen yrittänyt harjoittaa suomeksi, tyyliin "mun oma pieni vauva.. pikkunen pallero... öööh..." kunnes tulee taas mieleen ne kaikki espanjankieliset hellittelysanat jotka jostain syystä ovat niin helpommin kielen päällä kuin suomenkieliset sanat... "mi pequeño, mi cucurucho, mi amorsito lindo, cosita bella de mama.. cielito lindo, mi hermosura, mi masudo, bollito de bebe en la barriguita dando pataditas, mi chiquillo, mi bello, mi vida..." :P

SHARE:

9 kommenttia

  1. Sontsa-sanan käytöstä pisteet! Ja munsta tuntuu että mää voisin ainaki lojua toimettomana vaikka miten kauan!

    Toivottavasti teillä oli kiva ilta, harmi ku en päässy mukaan. Ens kerralla sitte! :)

    Tsemppiä odotuksen viimeisiin hetkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ai siitä saa pisteet! :D
      Ja toivottavasti nähdään pian! Saa nähdä mikä meininki meillä on kun tuut kesäkuussa käymään, saattaa olla etten pääse mukaan, mutta who knows, katsotaan!
      Ja kiitos!! <3

      Poista
  2. Hiljaiselosta päättelin ja mietin, josko olisitte jo synnystysosastolle päätyneet :) Ymmärrän täysin reaktiosi tupakkakatoksesta sun muusta. Olisin varmasti reagoinut samoin. Jännää, ettei siihen ole vielä puututtu tuollaisessa terveyttä edistävässä paikassa, vaikka useassa firmassa yms. jo "piilotellaan tupakoitsijoita" ja Suomi niin kovasti tähtää savuttomuuteen muutaman vuosikymmenen kuluessa! :)

    Hauskoja rentoiluja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä kommentoida, että ymmärrän täysin tuon hellittelyongelmuuden suomeksi. Yksi Argentiinassa asunut kaverini yrittää kovasti puhua vauvalle suomea kun vauvan isä puhuu "argentiinaa", mutta se näytti ainakin viime näkemällä aika haasteelliselta. Suomikin tuli argentiinalaisella korostuksella ja hellittelyt heti espanjaksi :)

      Poista
    2. Niinpä, sitä mäkin, että kummallista että se vielä siellä tönöttää ihan etualalla...

      Ja voih, eih, no, katsotaan miten mun käy. Ehkä se suomi sieltä kuitenkin tulee luonnostaan sitten kun vauhtiin pääsee, niin mä ainakin toivon. Ja ei kai se nyt niin vakavaa oo jos muutamat hellittelysanat tulee väärällä kielellä :D

      Poista
  3. Oli mahtavaa tavata viime viikolla, ja paljonhan sinä olet saanut viikossa aikaan! :) Itselläni ei ainakaan tullut aika pitkäksi viime odotuksessa, ja nytkin oon saikulla/osittaisella saikulla saanut ajan hyvin kulumaan... Innolla odotan uutisia pienestä pallerosta, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, tosi kiva oli nähdä!!! Ja juu, jotain sentään muutakin kuin tätä kotona hengailua ;)
      Hyviä vointeja ja toivottavasti kesän hääreissailut ja muut sujuu hyvin!

      Poista
  4. Jepp, mäki niin ymmärrän ton sun ongelman kielen kanssa, kun tekis mieli espanjaks hellitellä. Vaikka Kisulle suomea puhunki, niin kyllä välillä hellittelen ''vahingossa'' espanjaks.
    Meillä muuten myös ongelmana, kun Carlos aina jotenkin vahingossa sanoo musta Kisulle ''mami'' ja sitten oon aina ''ÄITI, no mami'' yyh, itekki aina puhun Carloksesta Kisulle ''papi'' vaikka muuten suomeks puhun (vaikka taipuu tosi tyhmästi suomeks, papin, papille... :D) ja varmaan sen takia kestikin vähän ennen kun Kisu alko kutsumaan mua millään nimellä vaikka kovasti hoki ''papia'', nyt kumminkin Kisu sanoo äiti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toi kuulostaa niin tutulta, samoin on käynyt muillekin tutuille.. ja esim. mun sisko on lapsilleen mama eikä äiti.. mutta eipä se haittaa, kunhan muuten oppivat hyvin edes toisen äidinkielistään! :)

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig