Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Vastauksia osa 1

Huh!
Tulihan niitä kysymyksiä kunnon kasa! Kiitos niistä! Olin ihan innoissani :)
Jotkut niistä vaativatkin varmaan hieman enemmän pohdintaa, joten katsotaan miten pitkälle kykenen tämän tabletin äärellä näpyttelemään ennen kuin teen epätoivoisen ja raivoisan retken tietokonekauppaan...
Mutta, asiaan:

1. Oletteko ajatelleet muuttavanne vielä jossain vaiheessa Dommareihin?

Eihän sitä koskaan tiedä. Kaikista mahtavinta olisi asua osan vuodesta siellä ja osan täällä, mutta käytännössä olemme kuitenkin suhteellisen jumissa täällä, emmekä suunnittele muuttoa. Luulen että ennemminkin muuttaisimme johonkin kolmanteen maahan. Omia töitä ja lapsen koulutusta ajatellen järkevintä on kai pysyä täällä, mutta toki on asioita jotka ajavat niidenkin edelle. Jos esimerkiksi C saisi kadulla turpaansa ihonvärinsä takia, olisin hyvin valmis keräämään kimpsuni kasaan ja lähtemään, koska sellaista kohtelua tuo ei kaikessa kiltteydessään ja sopeutumishalussaan ansaitse. Toisaalta Santo Domingossa kasvanut rikollisuus ei myöskään houkuttele.

2. Mistä ajatus blogin perustamiseen lähti?

No, ihan ensimmäinen blogini siitä syystä, että halusin kertoilla elämästäni Dominikaanisessa täkäläisille ystävilleni,  mutta jos nyt puhutaan tämän blogin alkuvaiheesta, niin se tulee jokseenkin selitettyä tässä postauksessa:

http://eveluna.vuodatus.net/lue/2008/03/mita-missa-milloin

Tämä Suomessa eletty osuus on vain jatkoa tälle kummalliselle tarpeelle
kommunikoida ja jakaa ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa. Tähän on jäänyt niin koukkuun.

3. Milloin olis tarkoitus vauvan putkahtaa maailmaan?

4. kesäkuuta. Voi että kun toivon että se myös tapahtuisi silloin! Yhtään kauempaa en jaksaisi odottaa :).

4. Mikä on sun lempikirja?

Tähän oikeastaan nolottaa vastata, koska mun lukeminen on ollut viime vuosina niin vähäistä, etten ole saanut luettujen listalle yhtäkään varteenotettavaa lempikirjaa melkein kymmeneen vuoteen! Aika hurjalta kuulostaa :D Ennen siis olisin vastannut että Iain Banksin The Crow Road ja Jostein Gaardenin Maya, mutta ajan hammas on saattanut purra jos nyt lukisin nuo uudestaan. Todellisuudessahan olen ihan hirveä hömppälukija ja kaikki rakkaustarinat Pride and Prejudicesta The Notebookin kautta Twilightiin uppoo muhun täysin! Ehkä olisi siis vaan parasta sanoa että lempikirjani on Pride and Prejudice, siihen ei varmasti ikä eikä aika vaikuta mitenkään ;).

5. Jos saisit lähteä viikonloppureissuun nyt jonnekin, niin minne lähtisit?

Hmmm.... vaikka Amsterdamiin! Oikeastaan ihan mikä vaan kävisi,  mutta jotenkin tässä kevätfiiliksessä tuli ekana mieleen Amsterdam.

6. Mikä on haastavinta Suomessa asumisessa?

I-L-M-A-S-T-O. Vuodenajat ovat kauniita, lumi on ihanaa tuntureilla, syksyinen ilma parasta hengittää, mutta kyllä tuo Suomen sää on usein vaan sen verran paska että kaukokaipuu pysyy jo siitä syystä pinnalla ympäri vuoden. Toiseksi haastavinta on ihmisten suhtautuminen toisiinsa. Monesti löydän itseni tilanteista, joissa totean että viekää mut muualle pliis.

7.Ja mikä vastaavasti Dominikaanisessa?

Taloudellinen epävarmuus ja rikollisuus.

8.Jos teidän pitäisi muuttaa pois Suomesta mutta ette voisi muuttaa Dommareihin, mihin maahan päätyisitte?

Luultavasti Espanjaan. Jos työtilanne siellä ei olisi niin huono ja dommarilaisten arvostus sitäkin huonompi (osin varmasti ihan syystäkin, mutta olisi hyvä muistaa ettei kaikki siellä asuvat dominikaanot ole mitään rikollisjengien jäseniä tai huoria), muutto sinne saattaisi olla paljon todennäköisempää.

9.Mitä kaikkia kieliä puhut? Mitä kieltä haluaisit vielä oppia?

Suomen lisäksi sujuvasti vain espanjaa ja englantia. Pärjään myös Suomen viittomakielellä ja huonommin ranskalla. Lisäksi olen opiskellut tietty ruotsia sekä saksaa, mutta niitä nyt en puhu sitäkään vähää. Haluaisin oppia arabiaa sekä verestää ruotsiani, enkä pistäisi pahitteeksi jos mikä tahansa muu kieli vielä päähäni tarttuisi.

10. Mitä ominaisuuksia toivot tulevalle lapsellenne periytyvän sinulta, mitä Carlosilta?

Carlokselta rauhallisen luonteen, matemaattista älykkyyttä ja ruumiinrakenteen, itseltäni vahvatahtoisuutta jolla selvitä julmassa maailmassa, kielipäätä sekä taiteellisuutta tai musikaalisuutta.

11.Oletteko jo päättäneet lapsellenne nimeä? Oliko vaikea päättää tuleeko hänelle suomalais-dommarilainen nimi vai pelkästään toista?

Nimeä ei ole lyöty lukkoon, haluamme pitää optiot avoinna siihen asti kunnes pikkuinen syntyy. Joka tapauksessa sellainen nimi mikä ei kuulosta liian oudolta tai ole vaikea lausua kummankaan kotimaassa. Sukunimi onkin sitten asia erikseen...

12. Jos sulla olis aikaa/mahdollisuus/rahaa/jne. aloittaa joku uusi harrastus, mikä se olisi?

Uusien sijaan haluaisin palata vanhoihin joille ei ole ollut aikaa eikä rahaa, eikä toisaalta mahdollisuuttakaan , eli viulutunneilla käyminen sekä laskeminen sekä laudalla että suksilla. Tai no, myös yksi mulla on aina ollut haaveissa: haluaisin oman hepan jonka kanssa voisi viipottaa pitkin metsätietä.

13. Missä haluaisit asua, minkä maalainen koet olevasi?

Koen olevani dommarilaisia vaikutteita saanut suomalainen. Mitä kauemmin olemme Suomessa olleet, sitä enemmän suomalaisuutta huomaan itsessäni, mutta kun pääsemme käymään Dommareissa, huokaan aina helpotuksesta koska koen kuuluvuuden tunnetta, saan käyttäytyä niinkuin sikäläinen minäni.
En oikein tiedä missä haluaisin asua. Siitä olenkin kirjoittanut täällä.

14. Miten selvitätte Carloksen kanssa ristiriitatilanteet?

Puhumalla asia puhki, kysymällä muiden mielipiteitä ja tekemällä kompromisseja. Eipä näitä ristiriitatilanteita niin usein enää tule, lähes 13 yhteistä vuotta on opettanut tuntemaan toisen jo niin läpikotaisin, että tilanteet osaa jo ennakoida sen verran hyvin ettei niistä kehkeydy ristiriitoja. Tämä siis meidän kahdenkeskisessä elämässämme. Perhe-elämä tuonee mukanaan uusia haasteita, mutta niitä innolla odottaessa ;).

15. Lapsestanne lienee kasvavan kaksikielinen, käykö hän minkäkielistä päiväkotia tulevaisuudessa?

Kyllä, kaksikielinen. Jos vain olisi mahdollista, niin ei minkäänkielistä päiväkotia. Toki ymmärrän päiväkotien hyvät puolet, mutta ne negatiiviset puolet ovat niin suuria, että haaveilen lapsen päiväkodittomasta lapsuudesta. Todellisuudessa edessä on suomenkielinen päiväkoti. En lähtisi rassukkaa raahaamaan naapurikaupunkiin espanjankieliseen ympäristöön, koska sitä hän varmasti saa tarpeeksi kotona. Minun ongelmanani onkin se, että haluaisin  niin  paljon mieluummin puhua lapselleni espanjaa, koska se jotenkin tuntuu luontevammalta kun meidän yhteinen kieli on espanja, mutta tottakai tulen puhumaan hänelle suomea ja Carlos espanjaa.

16. Kuinka aiotte yhdistää erilaisia kasvatuksellisia näkemyksiä?

Ainakin tähänastisissa esiintulleissa kasvatuksellisissa asioissa näkemyksemme ovat kovin yhtenäisiä. Tulevaisuus näyttäköön miten asiat käytännössä sujuvat. Luultavasti eri näkemykset kasvatuksen suhteen yhdistetään samoin kuin muutkin asiat, niistä keskustellaan ja haetaan asiaan mahdollisimman laaja perspektiivi jotta päästään harkittuun yhteisymmärrykseen. Jos yhteistä säveltä ei jossain asiassa löydy, tehdään kompromisseja.

17. Minkälaista rasismia kohtaatte?

Minun kohtaamani rasistiset tilanteet ovat keskittyneet muutamiin tapauksiin bussissa, joissa toisena osapuolena on ollut säälittävän sivistymättömiä ihmisiä. Muutoin havaitsemani rasismi on ollut meihin kohdistumatonta, esimerkiksi puhetta, johon olen joissain  tapauksissa puuttunut tuoden vain ilmi että ko. puhe on epäsopivaa tai ajatukset hieman vääristyneitä. Carlos on kohdannut tilanteita, joissa hänestä vedetään johtopäätöksiä ihon väriin perustuen, tai tuijotetaan normaalia enemmän, mutta se nyt on suurimmaksi osaksi ihan jotain muuta kuin rasismia.

Loppuihin kysymyksiin taidankin vastata huomenna! Ja kuvituksena vielä jotain hyvin löyhästi aiheeseen liittyvää...

SHARE:

8 kommenttia

  1. Vastauksiasi oli mielenkiintoista lukea,ja kysymykset myös hyviä.Oh,ihan pian teille jo putkahtaa se pikkuinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kivaa jos oli miele kii toista!! :)
      Ja kyllä - pikkuinen voisi kyllä pian jo tulla! Ei millään jaksaisi odottaa :D Oma liikkuminenkin kun alkaa olla sellaista lyllerrystä että huh huh...

      Poista
  2. Haluaa takaisin viulutunneille myös!! Hassua miten sekin joskus oli ajoittain pakkopullaa, mutta nyt harmittaa kun taidot ovat ihan ruostuneet. Oli tosi mielenkiintoista lukea vastauksiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat! Eipä minusta enää viulunsoittajaa saisi, mutta tunneille olisi tosiaan kiva mennä, mutta aika turhaahan se niin kauan on kun tietää ettei kuitenkaan ehtisi harjoittelemaan...
      Ja kivaa että tykkäsit lukea vastauksia! :)

      Poista
  3. Mä en millään keksiny mitään lisättävää jo tulleisiin kysymyksiin, mutta näitä vastauksia oli kiva lukea! :)

    Ootte niin söpöjä!

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoisia ajatuksia ja vastauksia, oli mukava lukea!

    VastaaPoista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig