Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Auringonottoa ja sukkien parittelua

Koska viime viikot ovat olleet täällä blogin puolella niin hiljaisia (kiitos siitä myöskin Soneralle, joka on saanut minut raivon valtaan kadottamalla laajakaistatilauksemme taivaan tuuliin, odotuttamalla linjoilla lähes tunnin, tekemällä turhia lupauksia asian selvittämisestä ja takaisinsoittamisesta, kaiken lisäksi palvelusta johon vaihdoimme vain siksi että se kuuluu vuokraan), ajattelin nyt tehdä pientä arkipäiväistä kelausta näihin viikkoihin liittyen (ja toivoen että huomisen aikana tuo p*ska netti toimisi, ettei tarvitse enää venailla että C tulee kotiin jakamaan iPadinsa verkkoa)...

Kun nyt kerran kesälomaani tässä vietän, niin asianmukaisesti olen jopa loikoillut läheisen puiston aurinkotuolissa. Kyllä. Vähän oli talvista ympärillä, mutta jos sulki silmänsä eikä ajatellut sitä takapuolen alla hohkaavaa pakastinta, niin kyllä siinä ihan keväisen (jollei sentään ihan kesäistä) fiiliksen sai ainakin hetkeksi aikaan.



Aurinkotuolien lisäksi olen ehtinyt tutustumaan myös muihin lähiseudun asukkaisiin. Aika vakavasti on tämä tyyppi ottanut peltonsa vartioimisen...































No ei, aika vähälle on jäänyt tuo ulkoilu, mutta ei hirveästi inspiroi kun tänäänkin aamulla mittari näytti -10 astetta! Sentään naapureita olen nähnyt varmaan enemmän kuin edellisessä talossa koko siellä vietetyn vuoden aikana! Lauantaihuumassa jopa pari samassa kerroksessa asuvaa mäyräkoiraa päättivät tulla kuokkavierailulle samalla kun avasin siskolleni ovea. Itse naapuri oli noloissaan, mutta minusta se oli vaan ihanaa, tuli ihan Santo Domingo mieleen. Siellä ne naapurin kissat ja koirat olivat niin tuttu näkymä.

Heti muuttolaatikoista selvittyämme olemme myös kunnostautuneet vauvatarvikevarustelussa! Kyseisissä asioissa suurimmaksi ongelmaksi oli osoittautuneet vaunut. Emme oikein osanneet päättää ostaako uusi "Ferrari" ( = Bugaboon Buffalot) vai käytettynä mikä tahansa perus "farmari"(= jotkut Briot tms.). Ainoa mistä olin varma oli että traktoria (Emmaljunga) en halunnut, olisi se sitten miten hyvä tahansa tuolla lumen keskellä. 

Aluksi tuo lastenvaunujen ihmeellinen maailma tuntui täysin vieraalta, mutta jotenkin sitä vaan on päässyt niistäkin sen verran perille, että lopulta jopa osasin tehdä myyjälle monen monta kysymystä ennen kuin päädyimme siihen lopputulokseen, että vaikka kuinka olisimme halunneet ne 1200e maksavat Bugaboot, niin puolta halvemmat ja myöskin ihanan kevyet ja kätsyt Mamas & Papasin yhdistelmävaunut saavat kelvata meille. Nyt on sitten turvakaukaloa myöten setti koossa kotona.. ja myönnän että molemmat olemme vetäneet ympäri asuntoa useampaan otteeseen vaunuja lykkäillen :D.  


Mitään isoa kasaa vauvanvaatteita en kyllä ole hankkinut, mutta olen sentään suonut pikkuiselle pari bodya, lakin ja kevyen peiton lastenvaatteiden suosikkikaupastani Polarn O. Pyretistä. Sieltä on tullut kavereiden vauvoille hankittua muutamat jutskat, joten toki nyt sitten omallekin. Kivoja kuoseja ja kestävän tuntuisia vaatteita, sekä muitakin värejä kuin sinistä pojalle ja vaaleanpunaista tytölle (vaikka nämä kuvan jutut nyt sattuukin olemaan aika sinisiä). 


Sitä pinnasänkyä kun en sitten ehtinyt itse verstaalla tekemään, niin pakkohan se oli häntä koipien välissä käydä Ikea-ostoksilla. Mukaan lähti tämän tukevimman tuntuisen sängyn lisäksi muutama muukin huonekalupahanen (samalla periaatteella kuin viiniteline edellisellä käynnillä), joita Carlos onkin saanut ihan urakakseen kasailla. Tuntuuhan se vähän hassulta itse vain istua ja katsoa vierestä toisen äheltäessä ns. omia hommia, mutta en pistä pahakseni! Minä kun en sitten millään jaksaisi mitään ohjeita lukea, kun tuo taas kiltisti ja orjallisesti seuraa manuaalia.....

Ja kun nyt kerran ostoksista puhutaan, niin tottakai sitä on ehditty espoolaisessa Prismassakin käydä hieman överiksi menneillä viikko-ostoksilla. Hinta oli ostosten määrästä huolimatta lähes sama kuin Kannelmäen käynneillä ( = aivan liian suuri), vaikka esimerkiksi hevi-osaston tarjonta ei enää ole niin monipuolinen (ainakin luomuvalikoima on paljon pienempi). Silti olen ihan tyytyväinen, sillä se Kantsu todellakin ahdisti suuruudellaan. 


Mutta eipä tämä arki nyt mitään pelkkää ostosten tekemistä ole ollut. Siitä hyvitykseksi, että Carlos on jo useampaan otteeseen avittanut minulle sukat jalkaan, koska niiden laittaminen on alkanut olla itselle aika tuskaista, olen koonnut mustavalkoista aikuisten palapeliä, eli parittanut kaikki C:n sukat. Epäilenpä että tyypillä on vielä useammin eriparisukat jalassa kuin itselläni, mutta eipähän ole vähään aikaan. Samalla tosin päätin etten enää ikinä osta sukkia joissa ei ole minkäännäköistä väriläikkää :D.


Ja lopuksi vielä perinteinen kukkakuva pääsiäisenä ruokapöytäämme koristaneista narsisseista (äidin tuomia), jotka olivat niin ihastuttavia auringonpaisteessa, että oli ihan pakko räpsäistä puhelimella kuva.. mutta niin ovat narsissit jo nääntyneet kuten Narkissos pettyneenä lähteellensä. 


SHARE:

8 kommenttia

  1. Hahah nauroin tolla sukan parittamiskuvalle, mäkin aina välillä paritan Tumpin sukat (koska muuten sillä on eriparisukat jalassa) ja oon kans kironnu et ei enää ikinä kokomustia sukkia tähän taloon. :D Hienot vaunut löysitte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, yhtäläisyyksiä löytyy siis edelleen :P

      Poista
  2. Hienot vaunut, näyttää oikein sporttisen kevyiltä ja ketteriltä :) Taidan olla aika onnekas, sillä meiltä ei kokomustia sukkia löydy, muuta kuin multa ihan muutamat.
    Teidän kämppä näyttää ihan upeelta ja niin suomalaiselta. Sitä unohtaa mikä on meidän "standardia" kun täällä kattelee asuntoilmoituksia.. blaah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toivotaan että vaunut kestää käytössä! :)
      Ja onhan tää aika ihana tää asunto, mut kyllä niitä murjuja täältäkin löytyy... varsinkin jos haluaa asua Helsingissä... Ja tosiaan sieltäkin löytyy uusia ja kivoja jos lähtee vähän bcn:n ulkopuolelle, niinku mein kaikki kaverit on lopulta tehneet... ehhh...

      Poista
  3. Hehe, sukkien paritus kuulostaa tutulle! Tosin meillä ei ole kovin paljon mustia sukkia paritettavana...Ja hauska yhteensattuma, sillä just eilen katsoin Kultaa ja sen eriparisia harmaita sukkia (ne oli erisävyiset) hellyydellä! Ne oli siis miun väärinparittelemat...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, mä olen yleensä niin laiska että annan vaan mennä parittamatta laatikkoon, mutta nyt kun on lomalla niin ehtii keskittyä tällaisiinkin arkipäivän ihmeellisyyksiin :D. Tosin täytyy yrittää jatkaa tätä, koska onhan ne sukat nyt kivemman näköisiä siellä laatikossa pareittain ja säästäähään siinä loppupeleissä aikaa.

      Poista
  4. Täällä mä olen ja luen, vaikken ole mitään taas hetkeen kommentoinutkaan :D. Haleja Espooseen, säästän nyt jo bussirahaa tulevia päiväretkiä varten ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haleja sinne kaupungin sykkeeseen myös! Oonkin jo alkanut miettiin että pitäiskö laittaa viestiä että ookko elossa ;) Tervetuloa käymään - tosin mäkin voisin yrittää aktivoida itseäni ja lähteä sinne suuntaan, eli mites ois pienet kaupunkitreffit? ;)

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig