Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Ristiriitainen fiilis rannalla

Aurinkoinen sunnuntai ajoi meidät toistamiseen ulos merenrantaan. Kauppareissu vaihtui kävelyyn Helsingin eteläisillä kulmilla. Siellä, jossa ennen tuli käytyä harvaseltaan... Tuo näkymä merelle saa minut aina jotenkin muistamaan ne parhaimmat puolet täällä asumisesta. 


Pakkanenkaan ei haitannut, kun päällä oli C:n hieman liian iso toppatakki. Olin kuvitellut pärjääväni lopputalven kaverilta saamallani ohuella villakangastakilla, mutta aika pahalta näyttää jos säät vielä jatkuvat näin kylminä. C:n takissa näytän hieman ylileveältä ja muutenkin epämuodostuneelta möykyltä, enkä suinkaan vauvamahaiselta naisihmiseltä, joten kyllä se kevät saisi jo vähitellen tulla!


Kauniista maisemista huolimatta olin jotenkin kovin pettynyt tunnelmaan, varsinkin kun menimme sisään Café Ursulaan. Ihmisiä kyllä riitti, mutta mikä niitä oikein vaivasi? En tiedä onko minulla itselläni jotain ongelmia, mutta minusta tuntui että paikka vilisi vain tympeän näköisiä akkoja täynnä. Tulin jotenkin todella surkealle tuulelle ja päätimme lähteä pois ennen kuin saimme edes juotavaa haettua. 


Kaipuu jonnekin kauas pois iski taas rintaan. Kaipaan niin paljon iloisia ihmisiä, jotka vain ohikulkiessaan saa katseellaan tuntemaan sellaista yhtenäisyyden tunnetta, että vaikkemme tunne toisiamme tai edes puhu toisillemme, on kiva että olemme kaikki nauttimassa samassa paikassa, samoista maisemista ja samasta auringonpaisteesta...


No, kai sitä täälläkin voi tuntea olonsa juuri sellaiseksi, mutta niin ei käynyt ainakaan tänään. 
SHARE:

6 kommenttia

  1. Mutta talvellaha ihmiset ovat aika tympeitä...näin muistan...ja sitten keväällä tapahtuu metamorfosis ja tympeys häipyy...Toivottavasti se kevät tulee teille pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meinasinkin lisätä viimeiseiseksi, että ehkä sitten kun kevät kunnolla koittaa :)
      Pelkkä auringonpaiste ei taida riittää...

      Poista
  2. Sen kylla minakin muistan, etta talvisin kaikki on tympeita ja masistelijoita, mutta kevaalla alkaa nakya niita hymynaamoja.. tai sitten aika kultaa muistot. Soittelin just itse maistraattiin ja siellakin kuulostettiin niin tympeilta etta huh. Lahettaisin auringonpaistetta ja lampoa sinne jos pystyisin. :)

    Tuli muuten jo vain naita kuvia katsellessa kauhian kylyma. Hyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toivotaan että kevät vie yrmynaamat mennessään.. vaikka kyllä niitä täältä aina löytyy sankoin joukoin, varsinkin maistraateissa ja muissa :/

      Ja tänään onkin ollut kylmä ihan toden teolla, 20 astetta pakkasta, uhh!!!

      Poista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig