sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Ett & Noll

Ah, mikä aamu! Heräsin sohvalta ripsarit poskella suhteellisen hyvinnukutun yön jälkeen. Muistan simahtaneeni jossain vaiheessa hömppäleffaa, jota jumituimme katsomaan kaverin lähdettyä jatkamaan iltaa vähän menevämmissä maisemissa. Täällä kun illallinenkin nautittiin viinin sijasta maidon kera (thank you ihana raskausnärästys)...

Sain kaverilta jopa kukkia!! Kuinka mukavaa! Tuollaisista harvinaisuuksista omalla pöydällä tulee heti jotenkin pirteä olo. Aloitin päivän herättämällä Carloksenkin mahtavaan monitoimikoneen ääneen tekemällä kunnon satsin pirtelöä ja höpöttämällä yksikseni ruotsia. Ilmeisesti mansikkapussin ruotsinkieliset tekstit saivat minut innostuksen valtaan. Olisi kyllä kiva jos sitä ruotsia osaisi ihan oikeastikin. Minä kun en enää pärjää edes stokkamummojen ja ruotsalaisten miesdiivojen kanssa kassalla (kokemusta on, lyhyen huonekalumyyjäkauteni jäljiltä)...

Arvatkaas ketkä saivat vihdoin maalausprojektin valmiiksi? Tai no, itseasiassa itse siitä ei olisi tainnut tulla mitään, vaan isäni piti tulla pistämään vähän telaan vauhtia. Makuuhuone ja yksi olohuoneen seinä saivat niin valkoisen ilmeen, että ihan silmiä särkee. Irtisanottuani vuokrasopimuksen tajusin että uudet mahdolliset asukkaat ovat varmaankin tulossa aika pian katsastuskierrokselle, joten olisiko vähän noloa jos meillä olisi vielä 11 kuukautta sitten aloitettu (ja vuokranantajan kustantama) maalausurakkakin kesken.

Siinä samassa oli hyvä aloittaa vähän pakkailuja, kun eipä niitä kaikkia rojuja viitsisi enää paikoillekaan laittaa. Tällä kertaa aion kyllä vihdoinkin saada itsestäni irti lähteä myymään ylimääräistä kamaa kirpparille. Tosin paras olisi varmaankin laittaa joitain juttuja nettiin myyntiin. Kuulemma ihmiset ostavat netin kautta kaikkea todella kummallistakin kamaa? Itse olen asiassa ihan noviisi... (eli ajasta jälkeenjäänyt).