Positiivinen kansa vastakohtien välissä

Santo Domingo, Dominikaanisen tasavallan pääkaupunki, tänään, 12.12.2012

Dominikaaninen tasavalta on tunnettu rantalomakohde. Silti - ja ehkä juuri siitä samasta syystä - monilla on hieman vääristynyt kuva siitä mitä tuo Karibian saarivaltio pitää sisällään.

Maassa on toki köyhyyttä ja kurjuutta, sekä täysin korruptoitunut hallitus (puolueesta, presidentistä ja hallituskaudesta riippumatta), mutta se mitä suomalaiset turistit näkevät vieraillessaan resortin reunojen ulkopuolella ei ehkä ole koko totuus.

Vaikka yleinen kuva kyseisten rantakohteiden ympärillä asuvista paikallisista ei olisikaan kovin sivistynyt, kouluttautunut tai hygieninenkään, löytyy kyseisestä maasta paljon oppineita ihmisiä, paljon toiveita korruption kaitsemiseen (viime kuukausina tämä on näkynyt elävämmin kuin aikoihin, mielenosoituksin sekä hurjana kuohuntana sosiaalisessa mediassa, vaikka korruption seurauksena paikallinen lehdistö onkin pysynyt suhteellisen hiljaisena), paljon onnellisia ihmisiä sekä myönteistä elämänasennetta. Lukiessa artikkeleita kuten tämä:

http://www.ts.fi/teemat/matkailu/422855/Dominikaaninen+tasavalta++lomaparatiiseja+ja+lautamajoja

tulee paikallista elämää vuositolkulla nähneelle vähän ristiriitainen olo. Siitäkin huolimatta, että itseänikin ällöttää tuo suuri kontrasti paikallisten ja turistien viettämän resort-elämän välillä.

Toki köyhyys on ongelma josta pitää kirjoittaa ja puhua sekä asia jolle tulee tehdä kansainvälisellä tasolla niin paljon kuin mahdollista. Silti en voi olla pitämättä monien kansainvälisten tahojen toimintaa hieman naiivina.

Dominikaaninen tasavalta on maa, jossa rahaa liikkuu niin paljon, että rehellisen poliittisen toiminnan avulla esimerkiksi koulutustaso saataisiin helposti nostettua valtion varoilla edes sille tasolle mitä se joskus sen kamalan pitkän diktatuurin aikana tuossakin maassa oli. Dominikaanisessa tasavallassa asuu myös suuri massa hyvää elämää viettäviä paikallisia ihmisiä, jotka eivät ole syyllisiä tilanteeseen, vaan ansaitsevat elantonsa rehellisellä työnteolla. 

Kaupungeista löytyy paljon rikollisuutta (varsinkin huumekaupan levittyä suunnattomasti viimeisen vuosikymmenen aikana maan trampoliiniaseman vuoksi), mutta myös kulttuuria, kaunista arkkitehtuuria, moderneja rakennuksia, kaupallista elämää, yöelämää, uudempi autokanta kuin Suomessa sekä eritoten niitä onnellisia ihmisiä. Kyseisessä artikkelissa mainittu oveton ulkokäymälä olisi myös monelle paikalliselle oudompi näky kuin haiseva ulkohuussi metsänreunassa suomalaiselle mökkeilijälle!

Tämän avautumisen tarkoituksena ei ollut kuitenkaan tuoda esiin Dominikaanisen tasavallan rikkauksia ja parempiosaisten etuoikeutettua elämää, eikä myöskään vähätellä saarella vallitsevaa köyhyyttä, vaan tuoda esiin se, että elämä tässä keskitason kehitysmaassa ei suinkaan ole pelkkää paikallisten kurjuutta ja turistien ökyelämää, niinkuin tuosta artikkelista helposti jää mieleen, vaikka se toteekin tämän olevan vain pintavaikutelmaa ulkopuolisen silmissä. 

Keskivertodominikaanin arki ei ole pelkkää raudoitettujen ikkunoiden takana istumista kurjassa kaupunkiasunnossa, vaan se on usein myös onnellisempaa ja monella tapaa rikkaampaa kuin turistirysässä itseään grillaavan suomalaisjuntin.