Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Pimeä kausi

Mitä kauemmin blogi jää jäähylle, sitä vaikeampi on taas kirjoittaa. Tulee sellainen olo, että pitäisi olla jotain erityisen tärkeää tai kivaa sanottavaa, tai edes jotain erityisen kivoja kuvia laitettavana... Tai no, näin on ainakin käynyt tällä kertaa.

Olen ollut älyttömän kiireinen ja syksy on tuonut mukanaan väsyn ja kaipuun peiton alle, joten lyhyet vapaahetket ovat edelleen kuluneet telkkarisarjoja tuijottaessa. Erittäin turhaa hommaa, tiedän, mutta niin parasta siinä vaiheessa kun aivot on pakko saada hyllylle. Ette arvaakaan kuinka paljon haaveilen sellaisista ajoista, kun voisin tehdä vain ja ainoastaan yhtä duunia kahden sijaan, tai edes kahta työtä yhden duunin työpanoksella... mutta kyllä sekin aika taas koittaa, tämä nyt on tällainen välikausi joka on vain kestettävä.

Tänään Puutamo-kaverin kanssa matkasimme pitkin Manskua ja raivosimme ruuhkalle, joka näytti olevan pahempi kuin arkipäivänä. Olimme matkalla asiakkaalta toiselle ja aikataulustamme myöhässä. Ihmiset rynnivät kauppakassit kädessään ja me huokailimme surkeana, että niin - toiset täällä vaan shoppailee ja yhdet hölmöt tekee duunia "vapaapäivinäkin".

Kamerakin on vaan lojunut hyllyllä pölyttymässä koko tämän pimeän kauden, mutta eipä tässä ole ollut oikeastaan mitään erityistä kuvattavaakaan. Puhelimella olen ottanut erinäisiä ratikka-otoksia ja katukuvia jutellessani WhatsAppin kautta dommarilaisten kavereiden kanssa. "Sosiaalinen elämä" on tosiaan rajoittunut pieniä poikkeuksia lukuunottamatta niihin hetkiin kun olen ollut matkalla paikasta a paikkaan b. Kuinka säälittävää :D.

Noh, ihan kohta on joulukuu ja tiedossa on suhteellisen monta vapaapäivää. Muutenkin joulukuu tuo lisäintoa arkeen. Olen huomannut, että nyt kun asumme täällä pimeässä, sellaisillakin asioilla on niin paljon enemmän merkitystä kuin niinä muinoisina Karibia-vuosina. Silloin joulu ei oikeasti tuntunut joululta eikä niin hirveästi jaksanut kiinnostaa, mutta nyt minustakin on kehkeytynyt kunnon joulu-ihminen. Olen jo aloittanut joululaulujen kuuntelemisen ja ehtinyt jo viritellä jouluvalot sekä kotiin että verstaalle. Kaipaan niin sitä joulun tuomaa rauhan ja läheisyyden tunnetta. Tai sitten olen vain yksinkertaisesti keski-ikäistymässä...

Niin - ja yksi ihana lisäys tähän arkisten juttujen moskaan: läppärini lakkasi toimimasta ja joudun toistaiseksi tyytymään tähän vanhaan reippaaseen pc-vanhukseen. Väritkin ovat niin kauhistuttavalla mallilla, ettei mitään kuvankäsittelyä kannata edes harkita... mutta tässäpä niitä puhelinotoksia vähän tekstivyöryä "piristämään".


SHARE:

17 kommenttia

  1. Kiva kuulla sinustakin välillä:) Onko teidän firmalla sivustoa,missä näkyy tekemiänne huonekaluja?Muistan kyllä että joskus laitoit sen tänne,mutten enään muista mikä se oli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) <3
      Juu, onhan sillä, tosi alkeellinen sellainen, refernssit-sivulla näkyy joitain juttuja. Osoite on siis www.puutamo.fi

      Poista
  2. Jee, jee, you're back! :) Minäkin olen jo muutaman viikon haaveillut jouluruuista ja joulun rauhasta, ei se voi olla merkki keski-ikäisyydestä, me ollaan vielä niiiin nuoria :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      Ootkos tulossa jouluksi Suomeen?

      Poista
    2. Moikka, juu me tullaan Nicon kanssa kahdeksi viikoksi. Olis kiva nähdä teitäkin, jos olette maisemissa! :)

      Poista
    3. Jee, joo!! Ilmoittele millon teille sopii, täällä me ollaan, meille käy millon vaan ;)

      Poista
    4. Loistavaa! :)
      Laitan lähempänä viestiä..

      Poista
  3. Odotan jo innolla meidän pikkujouluja! Muakin vähän väsyttää tämä pimeä kausi, ja tuntuu että pieni sosiaalinen piristysruiske tulee tarpeeseen. Ja muutenkin, ihanaa nähdä pitkästä aikaa :)

    VastaaPoista
  4. Minusta on mukava lukea arkisemmistakin asioista, koska jokaisen arki on silti niin erilaista. Kirjoittele vain lisää, kun jaksat! Joulua ei tosiaan oikein osaa odottaa tällä puolen palloa ja siitä syystä kuuntelinkin joululauluja jo kesäkuussa, talven keskellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, minä tykkään myös lukea arkisista jutuista...
      Ja tosiaan, siellä varmaan helposti tulee tältä puoliskolta tulleelle enemmänkin kesäkuussa joulu-fiilis.. hurjaa :D

      Poista
  5. Jee, kiva kun kirjoitit!! Me puhuttiin joulusta toissa päivänä mun kolleegan kanssa. Se on naimisissa muslimin kanssa, ja vissiin itsekin on jokseenkin myös muslimi, vaikkei virallisesti ainakaan vielä. Kysyin viettävätkö he joulua, ja hän sanoi, että viettävät he kyllä vähän, koska hänen mielestä joulu kuuluu jotenkin Suomen kulttuuriin/perinteisiin, eikä niinkään uskontoon! Ja mä oon vähän samaa mieltä. Siellä se vaan jotenkin sopii niin hyvin juuri siihen vuodenaikaan. Mäkään en oikeen osaa odottaa joulua täällä. Täällä on vieläkin n. 30 astetta jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kivaa kun on kiva että kirjotin.. <3 :D
      Niinpä, kristitty tai ei, ajattele kun joulun ottais kokonaan pois Suomen joulukuusta. Olispa ankeeta...

      Poista
  6. Mietin viimeistä paria viikkoa ja iltatee sun kanssa tais olla niitä harvoja sosiaalisia hetkiä. Missä ihmeen pimeessä putkessa tässä oikein painellaan? Ei siinä, se vieraily piristi kyllä oikein kovasti :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kohta tää on ohi!! Marraskuu on aina tällänen.. enää pari päivää jäljellä :D
      Millos pidetään se peli-ilta?

      Poista
  7. Pidetäänkö joulukuussa, silloin kaikki on paremmin :D? Tässä parin viikon sisällä?

    VastaaPoista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig