Bloggausinto katosi viikonlopun ajaksi täysin. Tai no, voiko tätä nyt varsinaisesti viikonlopuksi edes kutsua, kun eilinen päivä meni palaverissa ja tänäänkin olin jo puoli kymmeneltä aamulla Korsossa katsastamassa eräitä puuntyöstökoneita. Tosin eilisestä palaverista olin "hitusen" myöhässä, vedoten henkisiin ongelmiin.
Tyypit ehtivät jo huolestua, että mitä ongelmia minä nyt olen itselleni kehittänyt. Ei ilmeisesti tunneta toisiamme vielä ihan niin hyvin, että olisivat voineet heti ymmärtää yskän = en jaksanut nousta sängystä ylös. Nauraen kerroin siis mitä oikeasti tarkoitin. No, arvostivat sentään rehellisyyttäni.
Olen kuitenkin aika täpinöissäni siitä, että vihdoinkin, muutaman kuukauden junnauksen ja säädön jälkeen, asiat alkavat osuuskunnan suhteen edistyä. Ei se mitään, vaikkei sitä sohvalla istuskelua ehtisikään pahemmin harrastaa. Varsinkaan nyt, kun kämppä näyttää tältä:
Tunnen syyllisyyttä heti, kun olen paikallani kotona ollessa. Ihan liikaa keskeneräisiä hoidettavia asioita, tai edes pakkaamista, kun viikolla en kuitenkaan ehdi...
Tänään kotiuduttuani kehitin itselleni hirveän hedarin. Sen sijaan, että olisin juonut vettä, syönyt terveellisesti ja lähtenyt haukkomaan happea, vedin karkkia naamaani ja katsoin jotain viisuiluja telkkarista. Lopulta sain kuitenkin loistoidean: kaivoin lipaston alta esiin pölyttyneen Tanita-vaakani, jotta inspiroituisin lähtemään lenkille. Eipä aikaakaan kun lenkkivermeet olivat yllä, sen verran olivat arvot rupsahtaneet. Rasvaprosenttikin oli 28,9! No, se on vielä normaali oman vaakani asteikolla ikäni suhteen, mutta ennen se on liikkunut siellä lähempänä 20 % kuin 30 %... Metabolinen ikäni oli viime vuonna 16, nyt se oli 28. Kiloja oli 64,6 kg, viimeksi 61 kg, eli ei nyt mikään hirveä ero, mutta läskihän tunnetusti painaa vähemmän kuin lihakset :D.
No, ihan hyvässä kunnossahan minä vielä olen, mutten todellakaan missään urheilijan mitoissa - ja minähän tietenkin pidän itseäni (amatööri)urheilijana (haha). Jotain on siis tehtävä ja pian, jos aion elokuussa olla elämäni kunnossa oleva shiny happy bride.
Ei muuta kuin kunto-ohjelmaa kehiin, kyllähän ne pullansyönnit on alkaneet jo käsivarsissakin näkyä...
Sitäpaitsi, lenkin jälkeen hedari oli kadonnut kuin taivaan tuuliin. Minähän yritän välttää turhaa särkylääkkeiden napsimista ärsyttävyyteen asti (rapakon takana kun vetivät asetaminofeenia tyyliin ennen kuin kipu on edes alkanut, kaiken varalta). Miksi ihmeessä vetää jotain nappuloita, jos kivun saa lähtemään terveellisemmillä elämäntavoilla? Vesi vanhin voitehista.
Pitää varmaankin ryhtyä nousemaan vaa'alle joka viikko, sekä julkaista massatietojani blogissa (hyh), jospas inspiraatio pysyisi yllä edes vähän kauemmin...? Vielä ehtisi mukaan sinne Helsinki City Runiin, joka on ollut suunnitelmissa jo kaksi vuotta :/. Ilmoittautuminen tosin maksaa Matti Myöhäisille 70 euroa. Rkl. Jotenkin vastustan sitä, että pitäisi maksaa 70 € siitä hyvästä, että saa juosta pitkin katuja hirveän lössin joukossa. Ehkä ilmoittaudunkin vain Sipoon Susihölkkään? Osallistumismaksu olisi 12 euroa. Tai ehkä pitäisi kysyä jos pääsisi taas edustamaan firmaa, kuten viime keväänä Tampereelle näissä vermeissä: