No niin, tänään lupaan puhua jostain ihan muusta kuin lumesta! :D
Päivän kuva: something you're listening to.
Jep. Niinkin huonosti on asiat, että olen siirtynyt radiokuuntelijaksi. Se toimii hyvänä taustakohinana, kun yksinäni täällä vietän päiviäni (no, viime päivinä sitä "taustakohinaa" on kyllä ollut yllin kyllin).
Mielelläni kyllä kuuntelisin jotain omaa musiikkia, mutta kun en enää tiedä mitä! En vain ole saanut aikaiseksi etsittyä uusia (tai minulle uusia) artisteja ja tällä hetkellä kaikki mitä olen aiemmin kuunnellut, tulee korvista ulos.
Olisiko joku niin kiva, että ehdottaisi minulle mitä kuunnella? Kommenttiboksini on yhtä kaikkiruokainen kuin musiikkimakuni. Lähes kaikki muu menee, paitsi reggaeton ja kissantappohevi.
Musiikki on yksi parhaista asioista elämässä, joten kun sitä on mahdollisuus kuulla ja kuunnella, niin täytyy yrittää ottaa siitä mahdollisimman iso ilo irti.
Siispä:
Kiitos musiikista.
Jos vähänkään tarkemmin kuvaa katsoo, tai on muuten vaan ajan hermolla, niin tietää, että kuva on Kiasman ikkunasta. En siis ole täysin siirtynyt niihin toppahousuihin ja lumimaisemiin, vaan olen jopa ehtinyt käymään museoissa tässä hiljattain.
Kiasman näyttelyt ovat aina hieman arvelluttavia. En ole varmaan kertaakaan käynyt siellä näkemättä epämääräisiä videoinstallaatioita alastomista ihmisistä. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Silloin aina ajattelen, että onneksi en hakenutkaan aikoinaan Taikkiin elokuvataiteen puolelle (niin, ihan kuin olisin sinne edes päässyt). Ties vaikka minustakin olisi tullut hyllyviä pyllyjä kuvaileva nykytaiteilija.
Tässä Thank you for the music-näyttelyssä oli kuitenkin kaikkea kivaakin, kuten Slayer-fanitukseen liittyvää materiaalia (en itse siis ole mikään hevimimmi, mutta hevittäjät ovat erityisen mielenkiintoista kansaa :D), sekä tämä pyöreä viestitoteemi, johon sai jättää mieluisensa kiitoksen. Huomasi, että iso osa viesteistä oli turistien jättämiä. Musiikin lisäksi kiiteltiin kaikkea mahdollista, kuten muumeja:
Myös Carlos jätti oman kiitoksensa. Papukaijamerkki sille ken arvaa, mikä näistä seuraavista on Carloksen. Hah.
Vaikkei ne näyttelyt aina olisikaan mitään tajunnanräjäyttäviä, on Kiasmassa kuitenkin kiva haahuilla ympäriinsä.
Yläkerran The Murder of Crows-installaatio oli ihan mielenkiintoinen. Itse ehkä olisin jatkanut tarinaa toisin varis-äänien jatkeeksi, mutta melkein sata kaiutinta ympärillä saivat aikaan aika realistisen tunnelman.
Niin, ja kun nyt museoista puhutaan, niin täytyy antaa maininta myös Helsingin Luonnontieteelliselle museolle! En ollut koskaan käynyt siellä, tai en ainakaan aikuisiässäni, koska mitään muistikuvaa ei ollut, mutta yllätyin positiivisesti! Vähän kävi taas sääliksi esim. kilpparinpoikaset lasipurkeissa ja muut metsästetyt eläimet, mutta, noh, kunnioitetaan nyt sitten niiden ikuista oloa hienossa museossa.
Eikös tämä näkymä vedä ihan vertoja sille Nykin hervottoman kokoiselle Natural History-museolle?
Niin, kaiken tämän höpinän jälkeen, kerropa mulle jostain kivasta musiikista, etten päädy kuuntelemaan tätä:
(Tosin aika mahtava Guitar Hero-biisinä, haha)
Valokuvahaaste päättyi sitten tähän. Kiitos, nyyh ja huoh.