Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

torstai 26. tammikuuta 2012

Hedonistinen ja naiivi naturisti-pasifisti

Tänään on ollut känkkäränkkäpäivä. Mikään ei huvita. Paitsi istua kuulokkeet päässä ja soittaa repeatilla samoja biisejä kerta toisensa jälkeen. Carlos vaan pyörittelee päätään ja sanoo että eres tan egoista, egocéntrica, minä minä minä...


Egoismi - tuo kirosana. Valitettavasti sen voi aina välillä liittää minuun. Jos nyt en ihan egoisti ole, niin ainakin jonkin verran itsekeskeinen. Ainakin siinä suhteessa olen suuntautunut ihan oikealle alalle. Eikös ne kaikki suunnittelijat, muotoilijat ja muut ole vähän itsekeskeisiä egopellejä? No, ainakin myönnän sen ja tiedän, etten ole ollenkaan pahimmasta päästä. En kuitenkaan pistä itseäni muiden edelle, enkä myöskään kuvittelekaan olevani ketään parempi. Otan toiset huomioon ja olen välillä vähän liiankin empaattinen ja palvelualtis... mutta sitten kun kyseessä olemme minä ja señor C, myönnän olevani ihan hirveän itsekäs oman edun tavoittelija... ja silti se vaan jaksaa mua kattella <3.

Päätin ihan ottaa tuon kirosanakirjan käteeni ja haravoida sieltä vähän muitakin ismejä, jotka jollain asteella voisin liittää itseeni. Tälläisiä löysin:

Absolutismi - Yläasteikäisenä kaverit vetivät salakännejä vanhempien viinakaapista varastetuilla mehupullomikseillä, mutta minä väitin siskolleni olevani absolutisti. Ehdoton raittiuteni kuitenkin päättyi siihen iltaan, kun käteeni iskettiin pari rommikolaa ja yhtäkkiä aloinkin puhua kielillä... No, viina ei onneksi vienyt ja kieli alkoi sujumaan myös selvinpäin!

Demonismi - Minulle ei saa puhua demoneista. Itse kylläkin kylvän aivan liikaa sitä *rkelettä työpäivieni lomassa, mutta heti kun kyseeseen tulee elokuvat tai tarinat ties mistä pirupaholaisista, minä pistän korvat tukkoon ja mietin Muumipeikkoa. Carlokselle väitän ihan tosissani, että olen geeneiltäni altis sairastumaan skitsofreniaan, jonka vuoksi minua ei saa jouduttaa tuollaisiin mieltä järkyttäviin tunnelmiin :D.

Fanatismi - En vaan jaksaisi ymmärtää sitä raivokasta intoa, jonka valtaan ihmiset niin helposti joutuvat. Olisi kyseessä sitten uskonto, politiikka, urheilu tai mikä vaan. Olen joutunut elämässäni muutamaan todella epämiellyttävään tilanteeseen, kun olen erehtynyt väittelemään eräiden uskonkiihkoilijoiden kanssa. Myönnän tosin itsekin joutuneeni fanatismin valtaan. Kuudennella luokalla vuorasin seinäni Boyzonen julisteilla ja tuijotin Ronan Keatingin naamaa sänkyni vieressä joka ilta. Hyi. Omalla fanaattisuuskammollani olen luultavasti vaikuttanut myös tuon yhden Bunbury-hullun innostukseen. No, fanaattinen se silti on.

Hedonismi - Egoistin lisäksi olen toistamiseen saanut kuulla olevani hedonisti. Nautintoja ja mielihyvää aina, kiitos. En nyt menisi väittämään, että kaiken toimintani tarkoitusperä olisi mielihyvän tuottaminen, mutta jos nyt liitetään tämä käsite siihen, että voisin vain istua kaiket päivät jossain kylpylässä hieronnoissa, niin sitten kyllä, olen hedonisti. Hah.

Naivismi - Lukiossa grafiikanopettaja vähän mollasi kaikkia töitäni, ne kun olivat kuulema niin naivistisia. Tykkäsin piirrellä eläimiä ja meren yllä leijuvia kalastajia. Ei ollut tarpeeksi sanomaa minun tuherruksissani. No, voi voi, ehkä olen muutenkin vähän naiivi. Mitäs sitten?

Naturismi - Vaatteet ovat niin turhia. Voisin olla (melkein) alasti aina. Jos ei tulisi kylmä. Vähänkö kaipaan niitä kesiä, kun sai juosta alasti koko päivän naapurin tytön rantasaunalla.

Pasifismi - Vielä en onneksi ole joutunut yhteenkään oikeasti väkivaltaiseksi yltyneeseen tilanteeseen. Jopa aseella uhkauksesta olen selvinnyt pasifistisin keinoin. Tuon tapauksen jälkeen minä ja ystäväni jakauduimme kahtia. Me idealistiset hölmöt ja ne realistit. Tiedän, että rakkaus ja rauha on utopiaa, sillä minkä sille voi että ihmiset ovat väkivaltaisia ja tyhmiä. Tiedän myös, että jos joku uhkaisi tappaa jonkun läheisistäni, kykenisin kyllä vaikka minkälaisiin raakalaisuuksiin. Voisin vaikka hakata jonkun aivot pesismailalla kasaan (meidän ulko-ovella on ihan oikea pesismaila, tiedoksi vaan), mutta mitä eri maiden tai kansojen välisiin konfliktiteihin tulee, voi vitsit kun olisi rauhallinen elämä kaikilla jos kaikki olisi aatteiltaan yhtä pasifistisia kuin minä.

Vegetarismi - Ikuinen haaste. Tiedän, että ihminen tarvitsee protskua. En myöskään missään tapauksessa haluaisi vajota esi-isiemme älykkyystasolle, joten kiitän niitä luolamiehiä, jotka joskus keksivät metsästää... Nykyään kun on kaikkia keinoja välttää lihansyöntiä ja saada tarpeeksi kaikkea tarvittavaa, niin miksi se silti on niin vaikeaa? Eläimien syönti on suorastaan kuvottavaa. No, ehkä vielä joku päivä tajuan, että liha ei vain mene kurkustani enää alas. Pelkästään ekologinenkin syy riittäisi.

Nämä soivat tänään:





SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig