Siitä kuinka poistuin mukavuusalueeltani ja päätin herättää nukkuvan supersankarini. Blogi haaveiden toteuttamisesta, tavoitteiden asettamisesta, itseen uskomisesta, urheilusta, hyvinvoinnista ja kaikesta mitä rakastan.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Tunnustuksen innoittamana (liikaa tekstiä ja liikaa videoita)

Jee jee, sain ihanalta La Vida Locan Sarilta tämän blogin ihka ensimmäisen tunnustuksen! Olen otettu - on se vaan niin kivaa kun joku vapaaehtoisesti vaivautuu lukemaan näitä minun välillä hyvin substanssittomiakin juttujani! A Blog with Susbtance oli kuitenkin tunnustuksen nimi, joten ehkä nämä minunkin arkiset jutut tuovat edes vähän iloa jonkun toisen päivään. Kertoohan ne kuitenkin myös niistä asioista, jotka tuovat omaan elämääni sitä kaikista tärkeintä sisältöä.
Onhan se todella hieno tunne, kun saa esimerkiksi kommentin, jossa joku kertoo, että olen saanut hymyn hänen huulilleen, tuonut iloa työaamuun tai saanut jopa silmät kyyneliin! Tämän kovan maailman keskellä on ihana saada tälläistä huomiota. Kiitos siitä! <3

No niin, nyt sitten pitäisi kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni. Well, let's see...

1. Sarin kahdeksannen tunnustuksen innoittamana tuli tietenkin ensimmäisenä tämä mieleen:
Olen täysin aivopesty pitämään henkilöstä nimeltä Enrique Bunbury. Tämä aivopesu alkoi sinä samaisena päivänä kun tutustuin erääseen dommarilaiseen poikaan. Tuo poika oli fanittanut jo vuosikaudet Bunburyn ja tämän ex-bändin, Heroes del Silencion, musiikkia. Blogini bannerissa oleva tekstikin on Bunburyn El Extranjero-biisistä, johon voin samaistua täysin. Bunbury on tehnyt niin paljon erilaista musiikkia uransa aikana, että kaikki hänen biisinsä eivät kyllä sovi päivittäiseen kuunteluuni, mutta vaikka välillä saisinkin hermoromahduksen kun Bunbury pärähtää soimaan, olen silti aivan vannoutunut fani itsekin. Bunburyn sanoitukset ovat loistavia ja hän osaa tehdä myös älyttömän hyviä covereita. Eräs täällä talossa jännääkin aika paljon kohta ilmestyvää uutta albumia, joka on täynnä latinoamericano-covereita, joita Bunbury on väsännyt kasaan kierrellessään taas sielläpäin maailmaa...

Tässä yksi ihana Bunbury-versio meksikolaisesta biisistä:


Tässä taas yksi Bunburyn oma biisi josta tykkään tosi paljon:


No volveré a cometer la torpeza de perder la cabeza por una promesa o algo peor!!!

Uh, jos jatkan tähän tyyliin, niin tästä postauksesta tulee kilometrin pituinen. Tähän väliin siis jotain hieman lyhyempää...

2. Nyt tulee kauhea paljastus, joka ei kyllä varmaan ole edes mikään paljastus, vaan ihan oletettava asia, tälläinen hömppä-lover kun oon. En minä silti livenä ihan näin hömppä ole, vaan esitän ainakin vähän koviksempaa tyyppiä (ha ha). Mutta, yksi minun salainen guilty pleasure on Twilight!!! Oh, Edward ja Bella - voi sitä tunteen paloa! :D

3. Twilightin jälkeen siirryin Sookie Stackhouse-kirjoihin ja siitä tietenkin True Blood-tv-sarjaan. Tämähän ei enää edes ole mikään nolo juttu. True Blood on oikeesti aika hyvä sarja (kolmas kausi ei kyllä niinkään), vaikka siihenkin pitää osata asennoitua, eikä ainakaan katsoa mitään random-jaksoa kesken tuotantokauden ettei se koko homma vaikuta ihan pimeeltä. Itseasiassa Sookie-kirjat on välillä paljon naurettavampia kuin Twilight, mutta tuo tv-sarja ja Aleksander Skarsgård, uh huh...


4. Hömpästä puheen ollen: Näin viime yönä ekaa kertaa unta meidän tulevista häistä. Istuin jossain ihme huoneessa jossain torpassa katselemassa hääpukuani peilistä ja olin ihan kauhuissani kun se ei ollutkaan yhtään sellainen kuin olin halunnut. Sitten äitini toi minulle jotain punaisia ruusuja, joita oli laitettu ympäriinsä koko paikkaan. Olin siitäkin ihan surkeana, koska olin halunnut, että kaikki olisi valkoista. Olin ihan hilkulla itkeä ja siihen sitten heräsin. Kerroin tämän Carlokselle ja se oli ihan että oh my God, oot mennyt ihan sekaisin kaikista niistä romcomeista mitä aina tuijotat! Lisättäköön tähän siis huomautukseksi, etten ole ikinä ollut mikään hää-intoilija, enkä varsinkaan ole suunnitellut mitään valkoisia hääunelmia...

5. Noh, tulihan sitä silloin pikkutyttönä niitä hääleikkejä leikittyä. Kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin, minun osana vaan oli aina olla se mies. Tässä kuvassa olen Petri Kokko ja ystäväni tietenkin Susanna Rahkamo. Olimme suuria faneja silloin (oli muuten pakko Googlettaa että mitäs se Petri Kokko nykyään tekee - huvittavaa oli huomata, että tyyppihän on päätynyt itse Googlelle töihin!)


6. Aina kun on joku pyhäpäivä ja kaupat on kiinni, meillä ei tietenkään ole mitään ruokaa, koska emme ikinä ehdi jaksa suunnitella seuraavan päivän syömisiä. Tänään ei myöskään ollut poikkeus. Saatiin jopa auto käyttöömme heitettyämme isäni satamaan, joten siitä jatkoimme suoraan lähimpään parkkihalliin ja syömään lähimpään ravintolaan - Chico'siin. Voi kamala, kuka nyt johonkin Chico'siin menee, sanoo joku, mutta eipä ollut valittamista. Jälkkäri ainakin oli tosi hyvää.


7. Olen ihan toivottoman hajamielinen kämmäri. Unohdan, hukkaan ja hajotan kaiken. Tänään unohdin lompakon kotiin ja hukkasin meidän kotipihan parkkiluvan. Sen jälkeen, kun olimme ensin kiertäneet kävellen koko parkkihallin kolme kertaa ympäri, tajuamatta mistä pääsemme sisään koko halliin (S-marketin ollessa kiinni), Bulevardin parkkihallissa ei tietenkään voinut maksaa kuin käteisellä tai luottokortilla. Luottokortit oli tietenkin kotona ja käteistä meillä ei kummallakaan koskaan ole. Ei muuta kuin uudestaan ulos ja Ottoa metsästämään... Tai no, Carlos etsi sitä Ottoa ja minä vaan kuvailin Aleksanterin teatteria. No, kotiin päästiin ja autokin löysi paikan jostain tuolta kadunvarresta (ja pappa tykkäis jos tietäis).


8. Olin muuten taas vähän hämilläni, kun kotimatkalla radiossa soi Chayannen Salomé! Siis sen Chayannen, josta kukaan kaverini täällä ei tiennyt mitään silloin kun minä olin ihan järkyttynyt siitä miten hyvännäköinen se oli tanssiessaan viininpunaisissa nahkahousuissaan suoraan edessäni Festival Presidentellä joskus vuonna 2005. Oh my... En ole mikään Chayanne fani, en edes tykkää ko. musiikista muuta kuin jossain ylipirteässä mielentilassa, mutta vitsit kun se oli hyvännäkönen niissä kauheissa housuissaan! :P

Laadukasta todistusaineistoa:


Joo joo, nyt menee jo yli nää kaikki videot, mutta pakkohan mun on vielä laittaa Chayanne tanssimaan teillekin. Harmi kun en löytänyt nahkahousuvideota.


Edit: Löysinpäs!!! Ahahahaa.. Pienen pätkän, mutta nyt kaikki ainakin tietää mikä on Festival Presidente (kun kaikkiahan ihan hirveesti kiinnostaa...).


No niin, nyt sitten vielä tunnustuksia eteenpäin. Tunnustaudun kovaksi blogistalkkeriksi. Matkustan bussissa muutaman tunnin päivittäin, joten olen aina innoissani, jos kuka vaan varsinkin sivupalkkiini asti ehtineistä bloggareista on ehtinyt päivitellä kuulumisiaan. Tämä tunnustus pitäisi kait antaa eteenpäin kahdeksalle, mutta koska haluaisin niin mielelläni antaa sen eteenpäin kaikille sivupalkkilaisille, tuntuu kahdeksan vähän huonolta luvulta. Siksi päädyin antamaan sen kahdelle, joiden kanssa tiemme ovat kohdanneet myös "irl". Kahdelle, jotka kirjoittavat mielenkiintoisesti ja monipuolisesti. Substanssia monelta aihealueelta.

Siiri - Hengellinen niitty

Annika - aNNiKa home and away

SHARE:

4 kommenttia

  1. Gracias! Pitänee ottaa se vastaan kuten sääntöihin kuuluu. Mun mielestä sun juttuja on aina kiva lukea ja usein odotan malttamattomana päivityksiä.. Yhden jos toisenkin kerran olen saanut hymyn huulilleni friolandiaa lukiessa!

    VastaaPoista
  2. Kiitän ja kumarran, vaikka tuo substanssi onkin vähän pelottava sana! Päivitin juuri blogiini nuo 8 satunnaista faktaa :)

    VastaaPoista
  3. Näitä "paljastuksia " on aina hauska lukea;D Ihana hääkuva;D
    Jeps,ihan Skarsgårdin takia huonojakin True Blood-jaksoja jaksaa katsella;D

    VastaaPoista
  4. aNNiKa: <3 :)

    Siiri: Hihih, juuh, substanssista voitais vetää pitkät keskustelut... Kiitos faktoista!

    Yaelian: :D Kiitos! Ja joo, olis varmaan pitänyt sanoa, että se Skarsgård on kans yks niistä guilty pleasureista... hih

    VastaaPoista

© Supersankarigeeni

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig